Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2013

Viertolan tädit

Tätini Martta (s. 1901) ja Anna Kontu (s. 1888) asuivat Ylä-Konnusta lohkotussa Viertolassa ja olivat tarmokkaita ihmisiä. He hoitivat tilan itsenäisesti,  mutta saivat välillä työapua kotoani. Martta-täti kävi myös ansiotöissä voimalaitosrakennuksella 1940-50-luvulla. Tuon matkan, noin 8 km, hän kulki jalkaisin, sillä hän ei opetellut polkupyörällä ajamaan eikä pyöriä kovin paljon silloin vielä ollutkaan. Vene oli  tärkeä kulkuväline kylälle myllyyn ja kauppareissuille. Martta toimi myös Huovilan koulun vahtimestarina useamman vuoden. Vahtimestarin töihin kuului kantaa vedet koululle joesta – lämmitys hoidettiin puilla jotka oli haettiin koulun liiteristä.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Pakanalliset Jumin häät – osa 2

Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. Ks. osa 1. Muhoksen seurakunnan historiassa on kerrottu Jumihäiden yhteydessä sattuneesta tapauksesta, jossa Siekkisen talossa piikana olleen Anna Kaisa Henrikintytär Ruuthin väitettiin tulleen raskaaksi. Kirjassa on kopio rovasti Johan Wegeliuksen 1759 pitämän rovastintarkastuksen pöytäkirjan suomennoksesta. Siinä mainitaan, että Jumihäät ovat lakanneet sen vuoksi, että kauheaksi esimerkiksi eräs elinkautisvanki mestattiin 16. joulukuuta menneenä vuonna. Pöytäkirjassa kerrotaan, että Muhoksen kappelissa, etenkin Laitasaaren kylässä, on ollut ikivanha totunnainen paha tapa, että nuori väki ja rengit ja piiat ovat kokoontuneet lauantai- ja sunnuntai-iltaisin yhteen sunnuntain ja maanantain vastaisiksi öiksi tiettyyn paikkaan … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , | 5 kommenttia

Huovinen no 15 historia

Huovisen talon historiaa olen värkännyt kuin sitä kuuluisaa Iisakin kirkkoa. Aloitin jo vuosi sitten otsikolla Leskiruustinna muuttaa taloon ja esitin toiveen, että joku muu selvittäisi vanhemmat vaiheet. No – eipä ilmaantunut halukkaita kirjoittajia, joten jatkoin vanhemman asujaimiston tutkimuksilla. Onneksi tapasin syksyllä Leskelän Kalevin luona Huovisen Antin – hän oli selvitellyt sukuaan laajasti. Häneltä sainkin paljon tietoja, myös muihin kylän taloihin liittyen avioliittojen myötä. Hänellä oli kirkkoherra K. A. Strömmerin tekemä Huovisen sukuselvitys vuodelta 1931 – vanhin allekirjoittaneen koskaan näkemä koneella kirjoitettu selvitys!

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 15 Huovinen - Alppela, 15 Huovinen - Huovila, 15 Huovinen - Kangas-Huovinen | Avainsanoina | 1 kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 5

Päivärinne oli kylälle merkittävä paikka Päivärinteen sairaala valmistui 1930-luvulla. Päivärinteen paikka oli valittu erityisen hyvin keuhkosairaille sopivaksi: paikka mäntymetsän keskellä, joki lähellä. Päivärinteellä oli oma puutarha ja iso sikala, ja näissä kävi työmiehiä myös Laitasaaren kylältä, mutta Väänäseltä ei oltu Päivärinteellä töissä. Sairaalan potilailta ylijäänyttä ruokaa ei heitetty hukkaan, vaan kuumennettiin ruuaksi sioille. Keuhkotuberkuloosi oli yleinen ja vaikea sairaus; jos tauti tuli taloon, se usein tartutti kaikki talon asukkaat ja vei monet mukanaan. Jotkin potilaat olivat sairaalassa jopa vuosia. Onneksi tauti on nykyään voitettu.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Vainiokangas no 55 historia

Vainiokankaan talosta on kirjoitettu useammassa eri pätkässä, aina sen mukaan kun uutta tietoa mistäkin saatiin. Täydensin puuttuvat kohdat ja tarkensin muitakin tietoja. Vainiokankaan no 55 historiikin voit lukea täältä. Samalla lisäsin tietoja tilasta lohkaistuun Kankaalaan. Virkbergin Tertulta skannasin paljon kuvia laitasaarelaisista, muistakin kuin näiden talojen asukkaista, osa kuvista odottaa vielä siirtoa oikeisiin gallerioihin. Vanhat abumit ovat aarteita! Kiitokset tietojenkeruuavusta Kaisulle, Jukalle, Sarille, Tertulle ja Osmolle! P.S. Käykääpä taas katsomassa Tunnistamattomien kuvien galleriaa, sinne on siirretty kuvia mm. Koistilasta.

Tallennettu kategorioihin 55 Vainiokangas | Avainsanoina | Jätä kommentti

Helia – sukulaisia ja naapureita

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Aappo Huovisella, Helian isännällä, oli useita veljiä ja yksi sisar. Kalle-setä veisasi hautajaisissa ja mukana oli aina paljon lapsia. Kalle kävi kahdesti Amerikassa ja toi sieltä hienoja silkkipukuja. Vaikka oli iso ja lihava, aina oli komea. Kun Kalle veisasi seuroissa ja hautajaisissa, hänen päänsä oikein tutisi, niin tolkussaan hän oli veisaamisessa. Hautuumaalla Kalle Huovinen käveli usein ruumisarkun edellä ja johti laulua haudalle kuljettaessa. Kallen Huovinen -niminen tila on ollut suvun hallussa jo 180 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 41 Heljä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Köyhyys ei ole ilo vaikka se naurattaa (1926)

Suomen kansa on aikoinaan laatinut paljon sananlaskuja ja –parsia, ja niistä kuvastuu yleensä sangen valoisa maailmankatsomus, vaikkapa joskus olisi ollut aihetta tilapäiseen pessimismiinkin. Mutta Suomen kansa on ollut humoristi hamasta äitinsä kohdusta ja humoristi – kuten ehkä tiedätte – hymyilee silloin, milloin muut itkisivät, ja tulee vakavaksi toisten iloitessa. Tämä kallis lahja se on elättänyt tämän kansan ja tehnyt katajaiseksi – ehkä liiankin visaiseksi toisinaan, pääpuolesta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 2.5.2013

Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous torstaina 2.5.2013 Laitasaaren rukoushuoneella. Osoite: Rantatie 190, 91510 Rova. Hallitus kokoontuu klo 18:00 ja vuosikokous klo 19:00. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet. Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin yleistä | 8 kommenttia

Pakanalliset Jumin häät – osa 1

Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. 1700-luvun puolivälistä lähtien alkoi nuoriso huvitella kokoontumalla viettämään vähäistä vapaa-aikaansa yhdessä. Muotoja olivat kylänjuoksu, yöjuoksu, juopottelu, korttipeli ja tanssi. Kirkkoa asia huolestutti ja kirkkokuria tiukennettiin. Perinteisesti kirkon tehtäviin oli kuulunut seurakuntalaistensa seksielämän vahtiminen. Yleisimmin sakotettiin salavuoteudesta ja yhdyselämästä ennen avioliittoa.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Kolera vaivasi kansaa 1890-luvulla

Kuva ei liity tarinaan – mutta tunnetko hoitajia? Klikkaa kuvaa suuremmaksi. 1880-luvulla levisi vakavia uutisia Itä-Euroopasta, siellä oli levinyt vakava koleraepidemia. Useat perättäiset katovuodet Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa – eniten katoja oli Pohjois-Suomessa. Osa väestä kärsi suoranaista nälänhätää ruoan loppumisen vuoksi. 1890-luvun alussa epidemia levisi myös nälän heikentämän väestön keskuuteen Suomeen, Venäjälle se levisi vuoden 1892 aikana. Epidemia keskittyi aluksi lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. 1

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä | Avainsanoina , | 5 kommenttia