Kuukausittainen arkisto:maaliskuu 2013

Rovala no 63 historia

Rovalan no 63 uudistila perustettiin 1780-luvulla oletettavasti Inkalan maille. Tilan päärakennus siirrettiin 1930-luvulla Saunakankaalle no 74 jota myös Reiniksi kutsutaan. Siksi talon historiikissa, jonka voit lukea täältä, on käytetty muokattuja Saunakankaan talon kuvia. Talon mielenkiintoisen historiikin on koonnut Pekka Karppila. Monta asujaa on tilalla ollut! Paikkaan liittyy läheisesti Rovan pysäkki, josta on myös olemassa pari kuvaa talon galleriassa. Laitasaaren pysäkeistä ja seisakkeista voisi kirjoittaa vaikka oman erillisen jutun – kuka ottaisi tehtäväkseen? Kirjoittajia voisi olla toki useitakin, koottaisiin sitten saman otsikon alle kaikki tai tehtäisiin useampiosainen juttusarja. Laittakaapa sähköpostia, osoitteet löydät täältä. Pekka kirjoitti myös oman kotitalonsa, eli Rovalasta lohkaistun … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 63 Rovala | Avainsanoina | 3 kommenttia

Laitasaaren sivusto avoinna vuoden

Laitasaaren historiasivusto on nyt ollut virallisesti avoinna kaikille lukijoille vuoden ajan. Sivuston julkaisemisesta kirjoitettiin tässä artikkelissa. Alla tilastotietoa vuoden ajalta julkaistuja artikkeleja yhteensä 254 kpl (etusivulla näkyvät jutut – kaikki listattuina täällä) ladattuja valokuvia  yhteensä 1.299 kpl sivuja yhteensä 397 kpl (mm. talosivut ja niiden kuva- ja tarinasivut) sivustolla käyntejä koko aikana tähän mennessä kaikkiaan 54.769 erillisiä sivukatseluja 265.989 kpl Toivotamme hyvää Pääsiäistä kaikille lukijoillemme! – Solja, Sari & Jaana

Tallennettu kategorioihin yleistä | 1 kommentti

Hilma ja Aapo Huovisen perhe Heliassa

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Hilmalle ja Aapolle syntyi 6 lasta (Eeva, Martta, Martti, Ossi, Julia ja Erkki). Martti kaatui sodassa ja hänet on haudattu Muhokselle sankarihautautaan. Tytöillä oli opiskeluhaluja. Vanhin tytär Eeva lähti pyrkimään Tornion seminaariin naapurin tytön, Maili Kivirinnan kanssa. Junat kulkivat jo tuolloin Muhoksen ohi, ja junalla mentiin Tornioon. Eeva pääsi seminaariin, koska oli niin peräänantamaton. Tullessaan pyrkimästä Eeva lauloi: ”Muista Luojaas nuoruudes”.

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Onteron tulipalo

Onteron navetan tulipaloa yli viidenkymmenen vuoden takaa on vast’ikään muistellut Onteron emäntä Liisa Mäkelä o.s Koskela. Oli Liisa-tädin (Mäkelä, s. 7.10.1884) hautajaisaamu 11.9.1960. (Liisa oli Onteron vanhan isännän Yrjö Matti Mäkelän (s. 20.9.1890) sisar, joka asui viimeiset vuotensa Onterossa veljensä luona). Kävimme mieheni Osmon kanssa lypsyllä. Lehmät laitettiin laitumelle ja navetan karjakeittiön ison muuripadan alle tuli, että saisimme lämmintä vettä. Emännät saisivat sitten muistojuhlan jälkeen tiskata hautajaisväen tiskit. Kaikki astiat sisältä talosta oli kannettu karjakeittöön, jotta paremmin sopisi muistojuhlan astiat sisälle. Myöhemmin sitten katettaisiin pöytä ja pöydälle laitettaisiin valkoisen liinat, joiden reunoja kiersi mustasta silkkinauhasta tehdyt rusetit.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina , | 10 kommenttia

Kulumalan Sulo

Oli lämmin toukokuun päiva, pihatuomi tuoksui täydessä kukassa. Oulujoen törmällä, Siekkilän kamarissa syntyi pieni poika, 22.5.1936. Poika sai nimekseen Sulo Henrik. Nuoripari, äiti-Aino ja isä-Heikki rakensi juuri omaa kotia, Kulmalaa, johon pian muuttivatkin. Äidin kertomuksista Sulon lapsuudesta on jäänyt mieleen esimerkiksi se, että Sulo oli ”vasaramies”; hänellä oli ollut puuhevonen ja sen poika oli iskenyt täyteen nauloja. Kun hevonen oli aikoinaan poltettu, siitä jäi yli kilo nauloja! Oli Sulo saanut sitten vasarasta päähänkin, kun pikkuveli Leo oli saanut työkalun käteensä; Sulo nukkui sikeitä päiväunia ja Leo oli ruvennut vähän herättelemään.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen | Avainsanoina , , , , , | 1 kommentti

Suvela – Snellmannien kesähuvila

Yksi Laitasaaren säilyneistä vanhoista hienoista hirsitaloista on Suvela, rovastin leski Hilma Snellmannille vuonna 1899 rakennettu asuintalo. Se pystytettiin lesken vanhuudenpäivien varalle Oulujoen pohjoispuolelle vastapäätä Muhoksen kirkkoa. Pappisperheen kahdesta pojasta tuli merkittäviä vaikuttajia Suomen kulttuuri- ja yhteiskunnallisessa elämässä. Suvelassa on vieraillut monia merkkihenkilöitä, mm. säveltäjä Jean Sibelius, jonka tytär Ruth oli naimisissa Samuel (Jussi) Snellmanin kanssa, presidentti K. J. Ståhlberg, jonka sukujuuria oli myös Laitasaaren Hakkarilassa no 25 sekä Ilmari Kianto, jolla asui sukulaisia Rajalassa eli Koivulassa. Koivulakin toimi huvilana. Lue lisää talosta ja sen asukkaista Suvelan no 40:39 sivulta. Snellmanin perheestä on Muhoksen kotiseutumuseon kokoelmissa ainakin yksi hieno Suvelassa otettu … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 3

Maalaistalon monipuolinen terveellinen ruokakulttuuri Arkiruokaa olivat perunat ja ruskea kastike. Aamupäivän ruuaksi keitettiin puuro, se oli joko ohrajauhopuuroa, kaurapuuroa tai talkkunapuuroa. Talkkunakset tehtiin itse ohrajyvistä uunissa paahtaen. Pyhäaamua varten valmistettiin jokaiselle ruokailijalle oma kupillinen viiliä. Leiväksi leivottiin ohutta ohrarieskaa, perunalimppua ja ruisleipää. Ruisleipä leivottiin reikäleiväksi ja ohuet reikäleivät kuivattiin orressa. Kesää varten leivottiin kaksi viikkoa joka toinen päivä niin, että orsissa oli lopulta toista tuhatta leipää, katto täynnä täysiä tankoja. Kesällä ei leipomaan ehdittykään. Niityllä sitten syötiin reikäleipää, päälle laitettiin itse kirnuttua voita ja silakkaa.

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , | 8 kommenttia

Aku pakinoi – Tämä ankara talvi (1926)

Tämä ankara talvi on nyt ikään kuin katumassa kovuuttaan ja kylmyyttään. Taivaan sininen silmä on sumea ja kyyneleet tippuvat. Törmien terävimmät särmät ovat puhkaisseet hangen ja maaemon mustat silmät alkavat hakea auringon katsetta. Tänä talvena tapahtuu kaikki peräti perusteellisesti; kun on pakkanen, niin se vie korvat ja varpaat ja kun sataa lunta, niin hautaantuvat jopa kukot kirkkojen torneissa; tulee sitten ensimmäinen lauha ja nuolaisee metrin lunta ja panee pään pyörälle taivaan linnuilta ja maan matosilta. Ja ei paljoa puutu, ettei vanha, paatunut pakinoitsija villiinny lyyrilliseksi kuin varis maaliskuussa.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Elämää Helialla 1900-luvun alussa

Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Aappo Huovinen (s. 24.3.1881, k. 22.6.1918) osti tilan Oskar Tigerin leskeltä. Tilan päärakennus lasiverantoineen ja torneineen oli palanut maan tasalle joulukuussa 1906. Aappo oli Soson poikia ja Helian tila sijaitsi sopivasti Huovisten naapurina –  näin veljekset saivat asua lähekkäin. Lähellä olivat Kalle, Heikki ja Kustu veljien talot ja pellot. Hilma Huovinen (s. 4.7.1874, k. 13.4.1944) oli Muhoksen kirkonkylältä, Valkolan tyttöjä. Hilman isä oli valtiopäivämies Juho Pietari Mikonpoika Valkola eli Greus (s. 7.8.1841, k. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 41 Heljä | Avainsanoina | 4 kommenttia

Vauhkola no 53 historia

Jouko Vahtolan mukaan Vauhkolan historia alkaisi 1750-luvulla. Kuitenkin vasta 1773 tila tulee näkyviin henkikirjoihin. Tuolloin asukkaana oli Pekka Lämsä (s. 1738) vaimoineen ja vanhempineen. Vauhkolan tilan isännät vaihtuvat melkoisen usein ja pysyvää isäntää ei oikein tilalle löytynyt. Tila velkaantuikin oululaisille porvareille ja vielä vuonna 1808 tila oli Petreliuksen lesken Valpurin omistuksessa. Monien vaiheiden jälkeen myös Vauhkolassa tapahtui isännän ja tilojen vaihto, kun Kustaa Karvonen muutti Halosesta no 54 Vauhkolaan. Sittemmin hänen vävynsä Niilo Nikkilä osti tilan, mutta muutti sitten Haloseen perheineen.

Tallennettu kategorioihin 53 Vauhkola | Avainsanoina | Jätä kommentti