Kuukausittainen arkisto:joulukuu 2012

Joulukalenteri – Hyvää Uutta Vuotta

31.12. Sylvester Kun ajaa partansa ja voitelee kenkänsä, näitä töitä ei tarvitse enää tehdä koko vuonna. Tietää rikastumista, kun kuuntelee naapurin oven takana ja kuulee puhuttavan rahasta. 1.1. Uudenvuodenpäivä Yritettävä ehtiä ensimmäisenä kirjoittamaan uusi vuosiluku. Tinavaloksen varjoista katsotaan tulevia tapahtumia. Herätään mahdollisimman varhain, jotta oltaisiin pirteitä koko vuosi. Tammikuun ja juhannuksen sää nähtävissä. Usva merkitsee hallaa heinäkuussa ja pilvinen päivä hyvää tattivuotta. Jos riitelee, on riidan aihetta koko vuodeksi.

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 41 Heljä, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hartikka no 3 historia

Hartikan tila perustettiin viimeistään vuonna 1562, jolloin Laitasaaressa asui Martti Pekanpoika -niminen mies.  Tila poltettiin vuonna 1590, mutta se saatiin kuitenkin jaloilleen ja veronmaksukykyiseksi. Tilan varhaisimmista vaiheista voi lukea Hartikan kantatalosivulta.

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka | Avainsanoina | 1 kommentti

Joulukalenteri – keskispyhä

27.12. Johannes Evankelista Keskispyhä. Tanssitaan ja leikitään, joulumuorit kulkevat.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Kelloseppä Jaakko Kärnä

Jaakko Kärnä syntyi 27.10.1846 nuorimpana lapsena Heikki Kustaanpoika Kärnän (ent. Henttunen, s. 30.06.1803 Muhos) ja Saara Kärnän perheeseen Laitasaaren Kärnässä no 1. Muhoksen kirkonkirjojen mukaan Jaakko otti muuttokirjan Raaheen, mutta sinne hän ei koskaan kuitenkaan kirjautunut. Perimätiedon mukaan Jaakko pestautui laivaan töihin ilmeisesti Raahessa. Hän oli ensin laivapoikana ja myöhemmin merimiehenä. Kerrotaan hänen seilanneen Australiaa myöten saapuen sitten Viipuriin 1870-luvulla. Siellä hän oli kellosepän opissa, mikä ilmenee hänen muuttaessaan pois Viipurista kellosepän kisällinä vuonna 1880. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 16 Isomäättä - Väänänen, 41 Heljä | Avainsanoina | 1 kommentti

Joulukalenteri – Hyvää joulua

24.12. Aatami ja Eeva Pakkanen tietää pakkasia toukokuussa. Joulutöiden muistilista Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1925 24.12. joulupuuron valmistus uunissa, laatikoiden paistaminen, joulukuusen koristaminen, hautausmaalla käynti, edellisenä päivänä keitetyn joulukinkun paistaminen, joulusauna, kotieläinten muistaminen, ruokapöydän koristaminen, töiden lopettaminen.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , , , , | 6 kommenttia

Kangasollin vanhasta pirtistä ja vähän tuulivoimastakin

Kangasollin asuinrakennus on muistitiedon mukaan palanut joskus 1880-luvulla. Palaneen tilalle ensin on rakennettu vain pirtti. Se, että pirtin ovi on leveä ja raskas, paksuista lankuista tehty ja kynnys leveä ja n. 20 cm korkea, on merkki siitä, että kyseessä on alun perin ulko-ovi. Pirtin kynnys oli oiva ratsu lasten leikkeihin ja sen yli pikkuisten oli kiva harjoitella korkeushyppyä.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , | 5 kommenttia

Joulukalenteri – Tuomas tuo joulun

21.12. Tuomas Talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä. Joulu alkaa ja miesväki lopettaa työnteon. Auringon pilkahduskin merkitsee poutaista kesää, sumuinen ilma kesähalloja.

Tallennettu kategorioihin 36 Kauppi | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kärnä no 1 – kaksi savua

Meinasin saada jälleen harmaita hiuksia Kärnä no 1 kirjoittamisessa, kun huomasin jo varhaisessa vaiheessa tilalla olleen kaksi savua. Kärnän tilan historia alkaa jo viimeistään vuodesta 1584, kun Jussi Antinpoika ilmestyy asukkaaksi Antti Savolaisen (Kärnä eli Tapio no 26) ja Tapani Heikinpojan (Laukka no 24) läheistyyteen. On oletettavaa, että Jussi oli Antti Savolaisen poika. Noin vuonna 1598 ilmestyy lisää kärnäläisiä, sillä Olli Antinpoika -niminen mies maksaa kymmenykset 2/3 veromanttaalin kokoisesta tilasta. Ilmeisesti Olli oli Jussin veli ja Antti Savolaisen poika. Molempien tilat sijaitsivat Oulujoen eteläpuolella – siis siinä missä Kärnät nykyäänkin ovat. 1

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 23 Keränen - Siekkinen, 24 Laukka, 26 Tapio | Avainsanoina | 2 kommenttia

Lipeäkala – Marttojen keittokirja (1903)

Kalat nyletään ja pannaan likoon kylmään järviveteen (jokivesikin varmaan käy…) 4-5 päiväksi, muuttaen vettä välillä. Jonkun astian pohjalle pannaan sormen paksuinen kerros hyvää koivutuhkaa. Sen päälle ladotaan kalat nahkapuoli alaspäin. Kalan päälle ripotellaan kerros kalkkia ja sen päälle taas kerros tuhkaa. Näin jatketaan, kunnes kaikki kalat ovat astiassa. Sen jälkeen kaadetaan kaloille järvivettä, niin että ne kokonaan peittyvät.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Kivelän talon elämää

Kivelän tila on perustettu 1950-luvulla Laitasaaren kylän yhteismaille. Talon väki asui pitkään Kivelän talon takana sijaitsevassa mäkituvassa ja siitä pitäen rakensi Kivelää. Suvun jäsenet ovat muistelleet, että tila olisi ostettu aikoinaan joltain Dalmannilta. Isäntä ja talon rakentaja oli Jalo Salow (s. 1887) ja hän työskenteli tiilitehtaalla koko ikänsä. Jopa sodan aikana hän teki ilmahälytykset tehtaalta,  kun pommikoneet lähestyivät pommittamaan Oulua. Radanvarren asukkaat Sosolla pakenivat kauemmas maastoon pelkonaan radan pommittaminen, niin ei kumminkaan käynyt.

Tallennettu kategorioihin Muut talot | Avainsanoina , | 5 kommenttia