Kuukausittainen arkisto:marraskuu 2012

Joulukalenteri – Antti aloittaa joulukauden

30.11. Antti Talven ja joulukauden alku. Ensimmäiset rekikelit. 5.12. Selma

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Sota-aikaan Inkalassa

Inkalassa elettiin kuten muissakin taloissa, niin hyviä kuin kovia aikoja. Kansalais-, talvi- ja jatkosota vaikuttivat yleiseen mielentilaan. Kansalaissota jakoi ihmisten mielipiteet kahtia kunnes rintamat koottiin yhteen talvisodassa. Se oli ajan henki, ja henki oli kova. Kesäniemi kirjoitti Inkalan Heikki isännästä, että tämä oli hyvin värikäs ja mielenkiintoinen mies ja tunnettu jyrkistä mielipiteistään. Hänen lisäksi kylällä oli kahden käden sormiin mahtuva määrä henkilöitä, jotka pukeutuivat mustaan paitaan ja pukivat sinisen solmion. Mihinkään laittomuuksiin he eivät kuitenkaan osallistuneet.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina | 2 kommenttia

Siepon pojat sodassa

Sotapoika viereisessä kuvassa on Väinö Ojala (s. 1920). Hän lähti vapaaehtoisena ja toimi vartiointitehtävissä, mm. rautateillä. Sota-aika oli myös Siepossa rankkaa. Kaikki perheen kuusi poika lähtivät rintamalle. Yksi heistä kaatui (Erkki) ja kaksi haavottui (Yrjö ja Väinö). Kotiin jäivät vanhaisä Kustaa, vanhaäiti Maria, tytär Hilda ja miniä Eeva poikiensa Pentin ja Mikon kanssa. Talossa oli renkinä Erkki Tomperi. Eeva ja Hilda toimivat lottina ilmavalvontatehtävissä Päivärinteellä.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä, 20 Sieppo | Avainsanoina | 2 kommenttia

Aku pakinoi – Murheellinen uutinen (1926)

Tässä lehdessä oli äskettäin uutinen, joka sai meidät murheelliseksi – että Oulujoen Höyryvene Oy puretaan ja ”Laine” ja ”Lempi” hukataan pois niin kuin mitkäkin hevoskaakit vain – mustalaisille, kukaties! Ja että meidän ja koko Oulujokivarren hyvä ja hymyilevä ystävä kapteeni K-u 1 siirretään reserviin. Ei – me sanomme – se ei saa tapahtua; me nostamme siitä ”hirmuisen prosessin” ja meihin yhtyy koko Oulunlaakso ja Suomi ja Eurooppa ja Amerikka ja Aasia ja Afrikka ynnä Australia sekä Polynesia.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Salli Lund (Hill, Mäkelä), a writer

A writer and poet, Salli Lund (née Mäkelä, later Hill) was born into the family of a mate, Mäkelä, as the 11th child in Oulu on the 12th of December, 1902. The family moved later from Oulu to the house of Ontero in Laitasaari. Salli’s parents were Matti Esanpoika Mäkelä (originally Roininen, born in Utajärvi on the 9th of January, 1850, died on the 2nd of July, 1929) and Kaisa Kristiina née Sankilampi (born in Oulu on the 23rd of July, 1860, died in Muhos on the 25th of October, 1938). More of the family here  but only in Finnish, … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 60 Ontero, english | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

From Laitasaari to America

In the surveys of some houses there are already mentions of people who went to America. Now we hope that the readers of the blog will give us more information, pictures, documents and stories on the inhabitants of Laitasaari who visited America or settled down there. It would also be great to have information on their descendants because of the English part of the blog, which will first concentrate mainly on those villagers of Laitasaari who moved to live in America and their ancestors and posterity. On the page of Holappa number 51 Solja tells for example of  Juho Jaakko … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa, english | Avainsanoina | 5 kommenttia

Niemeläntarhan torpan kontrahti 8.9.1870

Paasimaalla on ollut Niemeläntarhaksi kutsuttu torppa. Vuonna 1870 Antti Paasimaa teki veljensä Iisakin kanssa kyseisestä torpasta kontrahdin. Myöhemmin torppa oli Iisakki Viittasen omistuksessa – sen jälkeen taas Iisakki Paasimaalla ja vuodesta 1874 lähtien nuoremmalla Jaakko Paasimaalla. Vuodesta 1876 lähtien sen omisti Heikki Paasimaa. Torpan hinta vaihteli 500-775 markan välillä ja torpparin työvelvollisuus oli yhteensä neljä viikkoa vuodessa.

Tallennettu kategorioihin 76 Paasimaa, 76 Paasimaa - Niemelänpuoli | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Oulujoki – lohijoki

Tuliko Oulujoesta jälleen kalaisa joki? Ennen valjastamista sähkön tuotantoon Oulujoki oli kuuluisimpia lohijokia maailmassa. Ympäristön asukkaat saivat leivänjatkeensa ja myös vientiin piisasi kalaa. Aikakirjoissa mainitaan suurimpien lohien painoksi yli 36 kg. Mm. englantilaiset loordit kävivät joka kesä kalastusreissuillaan Oulujoella. Heistä onkin Sarin kirjoittama artikkeli otsikolla Lohiloordeja Oulujoella – keitä he olivat?

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Leon polku

Kaunis koivuinen kuja kertoo tarinaa. Siinä kulki aikoinaan Leon polku. Se alkoi Riihikylän tien päästä jatkuen ojan vartta radalle. Sitten tuli Katajasuon pellot, nyt jo pääosin metsitetyt. Kierteli kauniita kankaanlaitoja ohittaen pienen lähteen. Tullen sen jälkeen Hirsikankaalle seuraten vanhoja metsäpolkuja yli harjujen käyden kauimmillaan Ampujamajan paikalla palaten kierrokseltaan takaisin peltomaisemaan.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , | 6 kommenttia

Sakarin historia alkaa 1790-luvulta

Sakari on erotettu Määttä no 2o:sta eli Sieposta ehkä 1790-luvulla. Tilan erottamisen on tehnyt ilmeisesti esi-isäni Sakari Heikinpoika Määttä (s. 1728, k. 1797) – hän  jakoi tilan kahteen osaan, toisen itselleen ja toisen pojilleen. Toisesta osasta tuli siis Sieppo ja toisesta Sakari. Nimi Sakari antaisi jo hiukan osviittaa siitä, kuka tilan aikoinaan jakoi. Siepon nykyiset asukkaat, Ojalat, tiesivät kertoa, että Määttä jaettiin 1/2 Sieppoon ja Sakariin. Itse Sakari Määttä asui tilalla aina kuolemaansa saakka vuoteen 1797.

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo, 20 Sieppo - Sakari | Avainsanoina | Jätä kommentti