Kuukausittainen arkisto:lokakuu 2012

Koivikko muutosten kourissa

…eli Koivikko 50-luvulta nykypäivään. 1950-luvun opintosuunnat keskittyivät perunan, viljan ja heinän viljelyyn ja karjatalouteen sekä puutarha- ja kasvihuoneviljelyyn. Maanviljelystyöt tehtiin osin hevosvoimin 60-luvulle saakka, muita töitä tehtiin pääosin ihmisvoimin.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia

Isokangas no 75 historia

Isokankaan tilan historiaa kirjoitti Tapio Isokangas. Isokangas 75 eli Laaji sijaitsee Sanginjoen varressa n. 10 kilometriä Sanginjoelta joen ylävirtaan. Laaji sijaitsee Muhoksen kunnassa, sen on perinteisesti katsottu kuuluvan Sanginjoen talojen tavoin Laitasaaren kylään. Tila on virallisesti syntynyt isossajaossa, isojako on Muhoksella päättynyt 20.2.1864.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä, 4 Hämälä, 75 Isokangas | Avainsanoina , | 1 kommentti

Kaisa Heikkinen – Rukoushuoneen perustaja

Laitasaaren Rukoushuoneen 80-vuotisjuhlapuhe julkaistiin aiemmin täällä. Tässä artikkelissa käymme läpi rukoushuoneen perustajan, Kaisa Heikkisen taustoja, perhettä ja vaiherikasta elämää arkistotietojen valossa. Tietojen haussa on merkittävästi avustanut Ritva Nygrén – kiitokset Ritvalle! Kaisa Heikkinen syntyi kaksosena Ristijärvellä torppari Kalle Heikkisen perheeseen. Hänet kastettiin nimellä Agneta Kaisa – myöhemmin dokumenteissa myös Aune Kaisa. Tässä kirjoituksessa käytän nimeä Kaisa, jolla laitasaarelaisetkin häntä kutsuivat.

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 20 Sieppo, 47 Halkovaara, 67 Viinikanoja | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren rukoushuone 80 vuotta

Allaolevaan tekstiin on poimittu otteita Laitasaaren rukoushuoneyhdistyksen 70-vuotishistoriikista (kursiivilla) sekä yhdistyksen puheenjohtajan Asta Pikkaraisen 80-v juhlapuheesta 5.8.2012. Tämän rukoushuoneen alullepanija ja perustaja oli neiti Kaisa Heikkinen, jonka syntymästä tuli vast`ikään kuluneeksi 150 vuotta. Syvän kristillisen vakaumuksen omaavana hän koki, että tämä kylä tarvitsee oman hengellisen kokoontumistilan, koska matka Laitasaaresta kirkkoon oli pitkä ja 1930-luvun alussa kulkivälineitä oli heikosti

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Kananpesän etsintää Kemilässä

Olin vuoden 1946 kesällä alle viisivuotiaas ja Kemilässä Vienolla ns. päivähoidossa – äiti oli ilmeisesti hoitelemassa asioitaan. Vieno lupasi minun etsiä kananpesiä kuvassa takana olevasta rakennuksesta. Meillä sanotaan tätä osaa rakennuksesta suuliksi eli paikaksi, jossa pidetään heiniä ja vaikkapa ajokaluja. Löysinkin yhden pesän, jossa kanamuori istui munien päällä ja suhtautui minuun tietenkin ärtyisästi. Juoksin iloisena kertomaan Vienolle löydöstä, mutta en muista enää, tehtiinkö munista minulle makupalat. – Aarno Sipola

Tallennettu kategorioihin 54 Halonen - Kemilä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Isäntämiehiä

…ja muuta juhlakansaa! Herastuomari Aappo Kinnusen 70-vuotissyntymäpäivistä 2.9.1925 kirjoitin vastikään tässä artikkelissa. Koska oli kyse merkittävästä henkilöstä kylällä, vieraitakin riitti lukuisa joukko, kuten ylläolevasta Karhussa otetusta kuvasta voi nähdä.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Hirvenmetsästysuutinen vuodelta 1960

Pohjois-Suomen hirvimiehet – metsästys alkoi monien kaatojen myötä Laitasaaren Eräveikot ampuivat Sanginjoen maantien varressa komean naarashirven, joka painoi noin 300 kg. Metsästysryhmään kuuluivat O. (Olavi Ilmari) Paavola, V. (Väinö Johan) Väänänen, J. Heinonen, K. (Kauko) Yrjänä, V. (Väinö Aatami) Tomperi, J. (Juuso Matias) Vimpari ja Väinö Ojala, joka ampui kuolettavan laukauksen suoraan sydämeen. 1 Tämän lehtijutun laitasaarelaisten hirvenkaadosta tasan 52 vuotta sitten lähetti Pentti Lohela – ovatko auki kirjoitetut nimet oikein ja kuka oli tekstissä mainittu J. Heinonen (Soljan huom.)?

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 4 kommenttia

Inkalan maidot junalla Ouluun

Rautatien rakentaminenkin vaikutti Inkalan elämään. Inkalan isäntä Heikki Kosunen (aik. Huovinen) vei paitsi Rovan pysäkiltä maitoa Ouluun, mutta myös lehmiä piti kuljettaa radan yli. Inkalan niittyjä ja laitumia sijaitsi radan toisella puolella. Väliä Oulu–Muhos ryhdyttiin liikennöimään 1.11.1927. Näin piikominen ja muutenkin Oulussa kuin Muhoksellakin käyminen helpottui. Äidiltään Annalta tyttäret Aili ja Inkeri, jolla nimellä Kirstiä kutsuttiin,  perivät monia hyödyllisiä taloustaitoja ja toimivat oppimansa perusteella talon töiden lisäksi myös piikana monissa paikoissa, esimerkiksi Oulun Maikkulassa.

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen, 38 Inkala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Margariinista – vaihteen vuoksi (1925)

Koska tässä lehdessä usein näkyy ilmoituksia margariinista, niin on oikeus ja kohtuus, että mekin verotamme  tämän lehden n.s. margariinirahastoa, antamalla vastineeksi muutaman desimetrin margariinipakinaa – yhtä rasvapitoista kuin voi, sama väri ja samat vitamiinit. Vaikka margariinipakinoita ne ovat meidän muutkin juttumme olleet – emme ole voita syöneet moneen vuoteen. Ei kai lukija ole niin ennakkoluuloinen, että alkaa nyt, halveksia pilttujamme, jos lukija on nimittäin enempi voin kannalla. Ole kuitenkin laupias, oi lukija, ja älä kiellä meiltä margariinia!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muhoksen autoilun historiasta

Laitasaaressa syntynyt Aarno Määttä (suku alkuaan Pienimäätästä) on kirjoittanut ansiokkaan teoksen Muhoksen autoilun historiasta. Henkilöliikenne oli hyvää vauhtia paranemaan päin Muhoksella, sillä autoja kulki Muhoksen kautta Ouluun useita. Vuoritsalo oli jo 1920-luvulla aloittanut henkilöliikenteen ja hankkinut monta autoa, joista yksi kulki Kajaaniin asti. Valppu & Juntunen ajoi Puolanka–Utajärvi–Oulu-linjaa. Kestilä–Muhos–Oulu-linjaa ajoi Eino Kokko. Kylmälänkylästä aloitti Antti Kärsämä seka-autolla. Tätä linjaa jatkoi Jussi Lappalainen ja sodan jälkeen Kalle Hepo-oja. Päivärinne–Oulu-linjan aloitti Juntunen 1930-luvun alussa ja Sanginjoki–Oulu-linjan vuonna 1936 Jaakko Mäyrä.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä | Avainsanoina , , , | 1 kommentti