Kuukausittainen arkisto:elokuu 2012

Leskelä lohkottiin Pienihuovisesta

Iisak ja Maria Leskelä ostivat Muhoksen kunnan omistamasta Pienihuovinen no 32 3/8 mtl perintötilasta lohkotilan vuonna 1911. Tila sijaitsi Oulujoen törmällä Kekkolan rajalla ja tuli siihen kuulumaan …kotipalstana Leskelän ja Arolan torppien tilukset, Ritolan aluspelto, metsäsaaria ja aroja yhteensä noin 8,5 hehtaaria, niittypalstana Ritolan rajan puoli Ristisuota ja metsäpalstan Sanginjoen puoleinen kolmasosa Oisavan palstan Muhoksen ja Ylikiimingin välisen maantien itäpuolella olevasta osasta, kaikki Huovilan kansakoulun johtokunnan vuonna 1910 maalle paaluttamia ja tiluskartalle merkitsemiä rajoja myöten.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 19 Mäkelä, 32 Pienihuovinen, 37 Ähkynen, 43 Hangaskangas | Avainsanoina | Jätä kommentti

Syystiedote blogin lukijoille

Kun syyspimeät kohta alkavat, me blogin kirjoittajat toivoisimme saavamme teiltä lisää aineistoa liittyen kotitaloihinne ja sukuihinne. Etenkin taloista, joista ei ole vielä kirjoitettu (talot ilman tähteä vasemmassa laidassa) tai joiden sisältö on kesken. On aina helpompaa siirtää valmiiksi käsiteltyä materiaalia blogiin, kuin että ruveta itse sitä alusta asti etsimään. Rohkeasti vaan vaikka ruutupaperille – autamme  tarvittaessa! Toivomme myös, että kävisitte katselemassa tunnistamattomia kuvia – kommentit suoraan blogiin tai meidän sähköposteihimme. Tunnistamattomia kuvia on myös talojen gallerioissa. Valokuvien lähettämiskäytäntö on muuttunut, ks. blogin ohje.

Tallennettu kategorioihin yleistä | 2 kommenttia

Vapaan Oulujoen jäähyväisnäytös

Poikakodin ylikatsastaja Väinö Heimosen albumista löytyi lisää kuvia koskiveneistä. Aiemminhan olen kirjoittanut tunnistuspyynnön eräästä venekuvasta. Se taitaa olla myös näitä samoja kuvia mitä tähän artikkeliin nyt laitan. Ensimmäisessä kuvassa on puinen tornirakennelma sekä laituri. Tämä rakennelma mahdollisesti saattaa olla ollut Pohjolan Poikakodin rannassa, Viertolan ranta -nimiseltä paikalla.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka - Timonen, yleistä | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Katsaus Laitasaaren varhaiseen asutushistoriaan

Kampakeramiseen aikaan noin 4.000 vuotta sitten Laitasaaren alue oli meren peitossa. Oulujoen suu oli Pällin-Pyhäkosken tienoilla. Rautakaudella (Suomen rautakausi alkoi 500 eaa, päättyi 1300 jaa) Laitasaarenkin alue oli mannerta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Petäjistö lohkottiin Kaupista

Edessä vas. Eero Ervasti, Anna Kontu, Briitta Vesa, vihkipari Esteri ja Heikki Vesa, Seppo Ervasti, tuntematon paimenpoika ja Esko Ervasti. Takana vas. Väinö ja Hanna Ervasti, ?, ?, ?, Anni Vesa kansallispuvussa, ?, Emil Vesa, Esteri ja Kalle Ontero. Vuonna 1906 Kaupin 38 tila siirtyi valtion haltuun. Tarkoituksena oli jakaa siitä asutustiloja tilattomalle väestölle. Niinpä sitten Kaupista tehtiin tilasta 14 viljelystilaa. Näistä Petäjistö -nimisen tilan sai vuokralle muhoslainen Matti Matinpoika Vesa eli Henttunen. Hän asettui asumaan tilalle vaimonsa Briitta Fredrikintytär Kukkosen kanssa, lapsiakin pariskunnalle oli tuolloin siunaantunut seitsemän, eli omaa tilaa tarvittiin. Taloon saatiin muuten hirret Ähkysen talon no 37 … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, Määttä (kantatalo) | Avainsanoina | 5 kommenttia

Katovuosi 1879

Vuonna 1879 on Oulujoki tulvinut niin, että viljasadot olivat menneet pilalle. Lisäksi halla oli kiusannut laitasaarelaisia maanomistajia. Tuolloinkin oli Oulujärvi tulvinut yli äyräiden ja syyksi on Kosulassa mietitty kahta isoa karia Madekoskella. Tätä kirjoittaessani Oulujoessa on vettä runsaasti yli normaalin määrän, patoluukut Madekoskella taidettiin aukaista liian myöhäisessä vaiheessa? Salorannat Yli-Laukasta tiesivät kertoa, että viimeksi  kesällä 1958/1959 on tainnut olla kovempi kesätulva – Yli-Laukan rantasaunan pystyi kiertämään veneellä! Kaiku -lehdessä kirjoitti Heikki Kosula vuoden 1879 Oulujoen tulvasta 1. päivä maaliskuuta seuraavaa:

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Uskolliset ystävät (1946)

Me olemme Aapin kanssa syöneet päivällisen, ja nyt me tyytyväisinä sulattelemme sitä ja mietimme. Aappi kyyröttää lattialla pää etutassujen varassa silmät raukeana ja puoliummessa, ja minä pää vain toisen etutassun varassa tuijotan Aappia ja koetan tunkeutua sen sielun maailmoihin, sillä minua kiusaa ajatus, etten tiedä tarkalleen, mitä ainoa kaveri ajattelee ja onko siihenkään loppujen lopuksi luottamista.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Laitasaarelaisia Amerikassa – osa 2

Amerikkaan muuttaneista laitasaarelaisista on kerrottu jo aiemmin tässä jutussa (klikkaa linkkiä ja klikkaa kuvia – näet niistä lisätietoja). Tietoja Amerikkaan muuttaneista saa Siirtolaisuusinstituutin nettisivujen kautta joko passi- tai matkustajaluettelotietokannoista. Molempiin vaaditaan maksulliset käyttäjätunnukset, mikäli haluaa tehdä haut jotka antavat täydelliset tiedot. Em. kannat sisältävät enimmäkseen tietoja 1898-1920 ajalla rapakon taakse muuttaneista. Siirtolaisuusinstituutin tietokannat – matkustajaluettelo (318 000 tietuetta) – passiluettelo (251 500 tietuetta).

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa, yleistä | Avainsanoina , | 5 kommenttia

Saunapolku

Saunapolku supatteli Lauloi laulun kutsuvaisen. Miestä työnsä päättänyttä haastoi kylyyn lauantaiseen. Seisoi kyly polun päässä lehtokujan kainalossa Illankajo ikkunassa, sirkanlaulu ruohikossa. Sieltä tunki höyrynhenki valkopilvi pöllähytti. Vastan lemu koivuinenkin keväälliset muistot sytti. Riemukkaasti raukaiseva löyly leyhki lautehille kihajavan kirpaiseva vihdan viuhke vastas sille. Ponkas kylpijä kylystä lähti vihdan viehdonnasta. Pulikoiden viilennystä etsi järven hopeasta. Ilta valoi ruskoansa, kultaa, tulta touhusteli. Pilvi varas varjoansa, musta lonka pilkisteli. Selänpeilin päivänlasku, punehutti purppuralla. Lintu pieni kivitasku, äännähteli rantamalla. Hyv’ on kyly lauantainen päivän paahteisen perästä. Ruskonromo viipyväinen haastaa hyvää huomensäätä. – Salli Lund

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kirjailija Salli Lund (Hill, Mäkelä)

Kirjailija ja runoilija Salli Lund (o.s. Mäkelä, myöh. Hill) syntyi Muhoksella 12.12.1902 perämies Mäkelän perheessä yhdentenätoista lapsena. Perhe oli muuttanut Oulusta Onteron taloon Laitasaareen. Sallin vanhemmat olivat Matti Esanpoika Mäkelä (s. 9.1.1850 Utajärvi, k. 02.07.1929, alkujaan Roininen) ja Kaisa Kristiina o.s. Sankilampi (s. 23.7.1860 Oulu, k. 25.10.1938 Muhos). Perheestä lisää täällä – Sallin sisaren Maria Laukan (Olga Maria o.s. Mäkelä, s. 10.3.1883) kirjoittamana. Sallin kolmas aviomies oli Jukka Hill(i) joka oli syntynyt Polvijärvellä. Ks. myös Onteron kuvat. Sallin haaveet lukemisen jatkosta oppikoululinjaa eivät toteutuneet varojen puutteessa. Opiskelu päättyi siis kansakouluun.

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 60 Ontero | Avainsanoina , , , | 1 kommentti