Kuukausittainen arkisto:toukokuu 2012

Kyntöopetusta 1860-luvulla

Oulun läänin kyntöopettajan U. Vartiaisen matkakertomus on julkaistu Pohjantähti-lehdessä sekä Oulun Wiikkosanomissa. Vartiainen kierteli antamassa maanviljelyyn liittyviä ohjeita lähialueilla kesien 1866-68 ajan, ilmeisesti Oulun läänin talousseuran palkkaamana. Kertomus allekirjottaneen Oulun läänin kyntö-opettajan toimitus-matkoilta viimekuluneen kesän ajalla annettu hyvin arvoiselle Oulun läänin Talouden-seuran komiteaalle.

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 24 Laukka, 29 Yrjänä | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Laitasaarelaiset perustivat Yli-Utoksen kylän

Monikaan ei varmaan tiedä, että laitasaarelaiset perustivat nykyisin Utajärveen kuuluvan Yli-Utoksen kylän. Tuolloin kylän nimeksi tuli Kustaankylä, silloisen hallitsijan Kustaan mukaan. Kylä on perustettu vuonna 1789 ja asialla ovat olleet laitasaarelaiset: Heikki Pekkala (Kuosmanen eli Ojanperä eli Koskela, s. n. 1743, k. 10.11.1807 Utajärvi), Muhoksen lukkari Samuel Aspergren (s. 22.9.1747, k. 12.8.1791), Jaakko Vainiokangas (eli Vuohinki s. n. 1751, k. hukkumalla Pyhäkoskeen n. 1793) sekä Sakari Määttä (s. n. 1752, k. hukkumalla Utoksella 18.05.1793). Lukkari Samuel Aspegren oli Sakari Määtän vaimon Kaarina Aspegrenin veli. Lisäksi sinne perusti myöhemmin tilan myös laitasaarelaiset Klaus Tihinen, Aappo Määttä sekä Jaakko Tihinen (s. n. … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo, 29 Yrjänä | Avainsanoina | 3 kommenttia

Kun Konnun Väinö Kontulan rakennutti

Väinö Kontu rakensi talon vuonna 1946 Anna Aron törmälle Hakkarilan puolelle. Kuvassa Ala-Konnun komea aitta. Ala-Kontu jäi Niilo Konnulle ja uuden talon eli Kontulan sai Väinö. Koti tuli siis Väinö Konnulle (aik. Ähkynen, s. 7.6.1902) sekä tämän vaimolle Iiris Maria (Maija) Kangasollille (s. 21.1.1904 Kärnä no 1).

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , , , , | 2 kommenttia

Piikkilangankiristäjä

Pihallemme ilmaantui viime viikolla piikkilangankiristäjä eli Valmet 20 – kuulemma emännän traktoriksi… ja sehän minulle kyllä passaa! Traktorin pitäisi olla laitasaarelainen, mutta  en saanut edelliseltä omistajalta nimeä tietoon tai muutakaan traktorin historiaa, sillä hän ei muistanut, kun ei itse ole paikallinen. Sanoi vain, että Valametti on toiselta puolelta jokea jostain punaisesta talosta. Vuosimallia tämä vissiin on 1954 tai 1955. Me hankimme tämän Valametin siis Aholan nykyiseltä omistajalta joen pohjoispuolelta. Mahtaisiko kukaan tietää tämän ”Helmi Orvokiksi” kutsuttavan Valmetin historiaa? Näyttääkö tämä tutulta? Keulaan on kirjoitettu:  pikku Valmet söpö :) Tarkoituksenamme on  kunnostaa Valmet alkuperäiseen muotoonsa. Nimi piikkilangankiristäjä tulee tavallaan vitsistä, tiedän … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 7 kommenttia

Sirkka – sotahevonen

Kuvassa Alakonnun hevosia. Sirkka-tammaa, joka on toinen hevonen oikealta, pitelee ilmeisesti talon isäntä Niilo Kontu (s. 1908). Tämän tarinan Sirkasta kertoi minulle Hilkka Kontu valokuvien skannauspäivänä Huovilan koululla ja oli niin erikoinen että jäi mieleen. Onko teillä muilla tietoa/muistoja hevosten tai autojen takavarikoinnista Laitasaaresta sota-aikana armeijan tarpeisiin?

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu | Avainsanoina , , , , | 4 kommenttia

Siepon historiasta

Siepon eli Määttä 20 historia on nyt pääosin kirjoitettu. Talosivulta puuttuu vielä tilan muut asukkaat, mutta ne ovat työn alla. Siepossakin on usein vaihtuneet asukkaat ja siinä on  mm. asunut Perttusia, Rusasia ja tietysti Määttiä. Vikarin kartassa vuodelta 1739, joka oheisessa kuvassa, näkyy kaksi Määtän tilaa Petteri Määttä ja Lauri Määttä. Todellisuudessa Määttiä oli enemmänkin tuolloin jo, mutta jostain syystä Vikar ei niitä karttaansa ole laittanut. Määttien jakautuminen useaksi eri taloksi alkoi noin 1690 luvulla. Sitä aiemmin oli jakautunut Kauppi Määttä omaksi tilakseen.

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo, 36 Kauppi | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Haapaojan elämää

Kuvassa on Koivikon tilan suomenkarjan palkintolehmä. 1 Ylä-Konnusta lohkotun Haapaojan tilan omistivat Antti (s. 1893 Kuusamo, k. 1946) ja Katri Leskelä (Hilja Katariina, o.s. Kontu eli Jurvelin, s. 1895, k. 1987). Tilalla pidettiin karjaa, mutta myös tilan ulkopuolelta haettiin lisätuloja. Savottatyöt työllistivät talvisaikaan perheen miesväkeä. Silloin ei vielä ollut keinolannoitteita tai ne olivat kalliita – saven ajo turvemaille maan kasvukunnon parantamiseksi oli tärkeää. Tämäkin työ suoritettiin talvisaikana.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu, 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Castrénin huvilasta veturimiesten kesäpaikka

Pentti Häikiö kertoo alla miten Castrénin huvilasta tuli veturimiesten ja heidän perheittensä kesäpaikka. Onko sinulla muistoja tästä erikoisesta talosta? Oletko käynyt siellä Castrénien aikana – kerro muistosi kommenttikenttään. Veturimiesten Liiton Oulun osasto ry päätti 1960-luvun alussa hankkia osaston jäsenille sekä heidän perheilleen kesänviettopaikan läheltä Oulua. Muhoksen Ketolanojalta, Oulujoen törmältä, löytyi tarkoitukseen sopiva ns. Castrénin talo. Osaston kokouksessa 12.10.1962 valtuutettiin veturinkuljettajat Max Ilvo, Reino Kaappola ja Eino Häikiö hoitamaan asiaa. Myyjäosapuolina olivat perikunnan edustajat Hanna ja Lauri Castrén – kauppakirjat tehtiin 25.10.1962. Koivulan vihkiäisjuhlaa vietettiin 11.8.1963 runsaan väkijoukon läsnä ollessa.

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 4 Hämälä, 4 Hämälä - Rajala | Avainsanoina , , , , | 10 kommenttia

Kun Laitasaaressa päättömällä ajettiin

Kotimaisten kielten keskuksen nauhoitearkistossa 1 on Kangasollin isäntäpariskunnan Iikka (s. 1848, ent. Karppinen) ja Anna Beatan nuorimmaisen, Tildan, haastattelu esimerkkinä Muhoksen murteesta. Haastattelussa Tilda muistelee elämäänsä nuorena Kangasollilla. Hän kertoo, kuinka kaksi velimiestä  (Jussi ja Iikka) kävivät tienaamassa rahaa Amerikassa asti ja saivat sitten ostaa talot itselleen. Kangasollille tulivat Kaiku– ja Louhi-lehdet, kun hän oli pikkutyttö. Kesäiset kirkkokäynnit hevoskärryillä äitin ja isän kanssa ovat jääneet elävinä mieleen samoin kuin se, että kotona Raamattua luettiin ahkerasti ja äiti luki paljon postillaa.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen - Kangasolli | Avainsanoina , , , , | 3 kommenttia

Viilipersous ja muita tarinoita Jannesta

Janne-ukki oli poikasena perso viilille. Herkkua sai kesäaikaan, mutta sitä ei saanut yllinkyllin. Rahkon veljeksillekin oli puukulhollinen puoliksi. Isä Aappo piirsi viilikuppiin keskelle viivan, toinen puoli oli Jannen ja toinen Heikin (Jaakko Henrik). Pojat ottivat puulusikat pirtin hirren raosta mihin olivat ne työntäneet edellisen ruoan päätteeksi, tietenkin nuoltuaan ne tarkkaan puhtaaksi ennen sitä. Viilinpersouksissaan Janne keksi idean: hän kaivoi viivan alta viiliä Heikinkin puolelta. Lopulta Heikin puolikin losahti Jannen puolelle. Heikki suivautui niin, että paukautti puulusikalla Jannea otsaan. Ja siitähän seurasi sellainen tappelu, että yleensä rauhallinen Aappokin talutti pojat niskasta pihalle rauhoittumaan.

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 11 Rahko - Rahkola | Avainsanoina , , | 5 kommenttia