Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2012

Tulvia ennen ja nyt

Tämän kevään tulvahuippu lienee lähellä, ainakin jos Vänttilänojan tulvimisesta jotain voi päätellä. Minulla on kokemusta vasta muutamasta kevättulvasta Mettäperällä, mutta tänä vuonna vesi on purossa korkeimmillaan ”naismuistiin”. Ennen Oulujoen kahlitsemista ovat tulvat tietysti olleet ihan toista luokkaa Laitasaaressakin, eivätkä ainoastaan jäiden lähdön aikaan. Esimerkiksi heinäkuussa 1859 oli Oulun Wiikko-Sanomien ”yleisönosastokirjoituksen” mukaan ennätyksellinen kesätulva: Samasta pitäjästä Kosulan kylästä kirjoittaa toinen lähettäjä, Pekka-poika, että niin isoa tulwaa kun tänä kesänä on ollu ei muisteta ennen olleen. Kun ruwettiin ohran tekoon ja sontia hajotettiin, niin tulwa nousi pellolle, ettei näkynyt kun wähän sontaläjäin ja tunkioin päitä. Kolme taloakin oli weden tähden saaressa, niin … Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 22 Koistila, 61 Vänttilä | Avainsanoina , , | 3 kommenttia

Laitasaaren Maamiesseuran naisosaston perustaminen

Pöytäkirja tehty Laitasaaren maamiesseuran kokouksessa Laitasaaren Kansakoululla maaliskuun 16. pnä 1936. Saapuvilla oli noin 30 maamiesseuran jäsentä. Kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin A. Kupela, sihteeriksi U. Kupela 1§ Kokouksen avasi maamiesseuran puheenjohtaja U. Kupela, selostaen tämän ylimääräisen kokouksen tarkoitusta, jossa keskusteltavaksi tulee naisosaston perustaminen ja jos tämä katsotaan tarpeelliseksi myöskin asia lopullisesti päättämään.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Lääke rusua vastan

Olen muutaman päivän ajan kahlannut läpi Holapan taloarkiston dokumentteja. Mielenkiintoisia löytöjä aina vuodesta 1869 lähtien, jolloin Räisäset tulivat asumaan Holappaan. Tulen esittelemään dokumenteista ainakin erikoisempia ja tärkeimpiä sitä mukaa kun ehdin niitä luettavaan muotoon pukea – ja tietysti omistajan suostumuksella! Löytyipä papereiden seasta lääkinnällisiäkin ohjeita ruusun hoitoon. Oletan että tekstin on kirjoittanut joku, joka ei ole hallinnut täysin suomen kieltä – eli onko peräti ollut oikea lääkäri?

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kosusesta Kosulaan – ja Keski-Kosulaan

Laura Salonen (o.s. Kosula) on tutkinut sukunsa historiaa aina Paavo Paavonpoika Kosusesta (alk. Parviainen) alkaen, joka oli Kosulan no 10 isäntä 1720-luvulta lähtien. Tutustu Kosulan mielenkiintoiseen ja pitkään historiaan saman suvun omistuksessa!

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Talojen kuvvausreissua

Mää kävin tännään ajelemasa aamupäivän aikana tuola Ylikiimingintiellä. Tämä talo on minua monasti mietityttäny kenen ja minkäniminen mahtaa olla? Talo on autio ja sijjaittee ihan Ylikiimingin tien vieresä vasemmalla Kumputien lähheisyyvvessä. Tietääkö kukkaa tästä talosta? Kansalaisen karttapaikan mukkaan se on numerolla 72:7 eli Pikkaraisesta jajettu.

Tallennettu kategorioihin 72 Pikkarainen, 78 Honkarinta | Avainsanoina , , | 5 kommenttia

Paimenpoika Korteselässä

Korteselän talossa asuivat Yrjö Väisänen (s. 1902) ja vaimonsa Hanna o.s. Ahlström (s. 1904). Väisäsillä oli pari-kolme lehmää,  joista elanto saatiin. Yrjö kävi myös muualla töissä. Yrjö kuskasi maitopänikän Laukan maitolavalle töihin mennessään ja toi rehusäkin Leinosen Topin kaupasta tullessaan. Kaiken hän kuskasi polkupyörän päällä ja matkaa tuli kolme kilometriä suuntaansa.

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Joki jäätyi yössä

Huovilan koulun päiväkirjamerkinnässä keskiviikkona 2. marraskuuta 1927 kohdassa Poissa olleet Toisen puolelaiset. Joki jäätyi yössä. Oulujoki oli jäätynyt yön aikana, eivätkä eteläpuolella asuvat koululaiset päässeet kouluun. Jää ei tietystikään ollut vielä riittävän kantava, mutta sen verran vahva, ettei veneellä enää päässyt läpi. Kouluun oli kuitenkin tullut pohjoispuolelta 9 tyttöä ja 7 poikaa, siis yhteensä 16 oppilasta.

Tallennettu kategorioihin 32 Pienihuovinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Muistikuvia kodista ja kotikylästä

Oulujoen rannalla kasvoivat sievä tyttö ja sinisilmäinen poika, jotka kerran karkasivat Lempi-laivalla kaupunkiin. Siellä he  kihlat ostivat! Ja siitä se alkoi… 1930-luvun lopulla löytyivät Rovalta hirret kodin rakentamiseen tilalle Kulmala no 23:90, joka oli erotettu Keränen/Siekkinen/Lohela -tilasta.  Valmistui pieni pirtti ja kamari. Pihapiiriin tehtiin navetta ja talli sekä maakellari, joka oli sodan aikana äidin ja pienten poikien pommisuojana. Savusauna oli jo valmiina etäämpänä, yhteisenä veljesten kesken. Sauna oli käytössä niin kauan kuin sen lämmittäjä äiti-Aino eli – niin työläs homma sen lämmitys oli. Mutta sen saunan lämpö ja tuoksu ei unohdu koskaan.

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen - Kulmala | Avainsanoina , , , , | 8 kommenttia

Muistatko Rauta-Reetan?

Olen törmännyt Rauta-Reetan nimeen muutaman kerran haastatellessani vanhempia laitasaarelaisia. Monet tietävät hänet nimeltä ja näöltä, mutta aika harva on toistaiseksi osannut kertoa hänestä enempää. Sen verran  olen saanut tietää, että hän oli kehrääjä ja kulki talosta toiseen karttaamassa ja kehräämässä villaa. Hän asui mökissä, joka ilmeisesti oli Holapan no 51 mailla.1 Oheinen kuva Rauta-Reetasta on otettu 1930-luvun puolivälin tienoilla ja hän on siinä arviolta 70-80-vuotias.2 Olen etsinyt tietoja kirkonkirjoista, mutta varmuutta hänen henkilöllisyydestään en vielä saanut.

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa | Avainsanoina | 2 kommenttia

Kuuluisuuksia Laukassa

Kuvassa näyttelijä Paavo Jännes. 1 Laukan tilan osti 13.3.1945 mielenkiintoinen pariskunta Elli Maria o.s. Genetz (s. 1881) sekä Ilo Emil Schröder (s. 1875). He muuttivat sukunimensä Syväriksi. Ellilla ja Ilolla oli Laukkaa ostaessaan esittää paperi, missä kerrotaan, että heillä on ollut tilat Terijoella sekä Uukuniemellä, jotka he ovat menettäneet. He saivat sillä paperilla valtiolta ilmeisesti jonkin korvauksen, jotta voisivat ostaa Laukan tilan.

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka | Avainsanoina , | 6 kommenttia