Laitasaaren kylähistoriakirjat

Kylähistoriakirjat 1 ja 2
  • 1. kirja sisältää tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78, 301 s. – loppuunmyyty – toinen painos tehdään kun ehditään / jaksetaan
  • 2. kirja tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat, 532 s. – kirjoja on vielä jäljellä
  • 3. kirja (Kärnä no 1 – Tapio no 26, kantatilat, ulkometsätorpat ja ns. muut talot) julkaistaan vuonna 2021 Laitasaari-Seura ry:n 20-vuotisjuhlassa
  • 40 eur/kpl
  • lue muistutus tekijänoikeuksista

Kirjat ovat kovakantisia, mv. Hintoihin lisätään mahd. postituskulut. Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta.

Tilauslomakkeen löydät täältä
Laitasaari-Seuran jäseneksi – hakemuksen voit tehdä täällä

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 2

Jatkosodan aika

Jatkosota alkoi kesäkuun 25 p:nä vuonna 1941 Neuvostoliiton pommitettua useita maamme asutuskeskuksia.

Talvisodan raskaan sanelurauhan takia Suomen kansan taskussa nyrkkiin puristettu käsi vetäistiin ulos. Varsikin Karjalan heimo oli katkera talvisodan epäoikeudenmukaisista rauhanehdoista. Suomi lähtikin sotaan revanssi mielessä. Voimasuhteet olivat nyt tyystin toisenlaiset kuin talvisodassa. Suomen 480 000:n sotilaan armeija edusti itärintamalla huomattavaa sotilaallista voimaa. Lisäksi takuumiehenä oli voimakas Saksan sotilasvaltio.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

800 julkaistua artikkelia

Suutari Hämälä, Marjatta ja Jallu

Sivustolla on julkaistu nyt yhteensä 800 artikkelia

Niitä voivat kaikki lukea vapaasti – kannattaa käyttää hakusanakenttää, teemapilveä sekä tarina-arkistoa. Ne löytyvät sivun oikeasta laidasta.

Lämmin kiitos kaikille artikkeleja lähettäneille ja juttuvinkkejä antaneille!

Tallennettu kategorioihin 5 Väärä | Jätä kommentti

Heikkoihin jäihin vajoamistapauksia Muhoksella

Hukkuneen naaraamista Oulujoella

Sunnuntaina iltapäivällä sattui Muhoksen Laitasaaressa jäihin vajoaminen, joka olisi vaatinut ihmishengen menetyksen ellei pikainen apu olisi saapunut aivan viime tingassa. Sanottuun aikaan oli joukko poikasia mennyt luistelemaan jokirannalle, näiden mukana oli seurannut jalkaisin myös maanviljelijä Kalle Huovisen 6-vuotias poika Väinö. Koska rantajäät tällä kohtaa jokea ovat verrattain leveät, vain keskiosan jokea virratessa vapaana, kulki mainittu poikanen liian etäälle heikolle jäälle, jolloin yhtäkkiä vajosi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 5 Väärä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 1

Saatteeksi

Muhokselle sijoitetun karjalaisen evakkoväen historiikki alkaa kerronnalla viime sodista, koska ne aiheuttivat siirtoväen lähdön evakkoon. Historiikkiin sisältyy tunteellisia ja humoristia kohtia, jotka elävöittävät kuivahkoa tekstiä. Toivottavasti ”minihistoriikki” antaa lukijalle valaisevia ja viihdyttäviä lukuhetkiä karjalaisista evakoista. Esitän lämpimät kiitokset Laitasaari-Seuralle, joka otti omaan historiikkiinsa mukaan karjalaisen evakkoväen tarinan. – Pertti Marttinen, ikuinen evakko

Talvisodan aika

Kesällä 1939 Euroopan taivaalle alkoi kasaantua synkkiä sodan pilviä. Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Moskovassa elokuussa sopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa sai vapaat kädet Puolan läntisen osan suhteen, ja Itä-Puola, Baltian maat sekä Suomi sovittiin kuuluvaksi N-liiton etupiiriin. Saksan hyökäsi Puolaan syyskuun alussa valloittaen maan länsiosan. N-liitto valloitti puolestaan Puolan itäosan syyskuun loppupuolella, sekä miehitti Baltian maat Viron, Latvian ja Liettuan lokakuun aikana laukaustakaan ampumatta. Syksyn kuluessa N-liiton aluevaatimukset alkoivat myös Suomen suhteen. Suomi neuvotteli Moskovassa J. K. Paasikiven 1 johdolla kolme kertaa loka-marraskuun aikana. Tukea neuvotteluille antoivat Yhdysvallat ja pohjoismaat lähettiläidensä välityksellä. Tuesta ei ollut apua, sillä siihen aikaan vain divisioonat olivat neuvotteluvaltteja. Neuvottelujen päätteeksi ulkoministeri Molotov 2 tokaisikin Paasikivelle: ”Me siviilit emme näy voivan asialle enempää. Nyt on sotilaiden vuoro puhua.”

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Ähkysukon naimakuume (1921)

…joka säästi hengen mutta vei housut.

Ähkys-ukko oli jo vuosikaudet elellyt kunniallisena leskimiehenä eikä vaimoväki enää näyttänyt voivan järkyttää hänen vakiintunutta sielunrauhaansa eikä pysyttää verkoissaan ukon kypsynyttä sydäntä.

Ähky-ukko emäntineen? Mutta yksinäisyys on kaiken pahan ja onnettomuuden alku. Nuorekkaan kauniina kukkiva kesä vielä kykeni ukkoa pitämään nuoruutensa värikkäissä mielikuvissa ja ensilemmen unohtumattomissa jälkihaaveissa, niin että ikäistensä naiskaunottarien kuoppaiset posket ja laimeasti tuikkivat silmät saivat hänen paremmin sävähtämään haudantakaista vakavuutta kuin että olisivat kyenneet synnyttämään veitikkamaista välkähdystä ukon sinisestä silmästä. Tuli syksy, synkkä ja kolkko. Ukolla oli ikävä, kylmä ja nälkä. Ei ollut ken olisi visertänyt ukon uneen illalla, valveille aamulla; kuka olisi huokunut lämmintä henkeä vilun viiltämiin hartioihin, ken kiehauttanut kahvin ukkokullallensa aamulla. Eipä ollut.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio, 37 Ähkynen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Pyssyn tarkastaja muutti Muhokselle

Isomäättä Väänäsen väkeä 1913 Lintupyssyjen korjaus-wärstaani on muutettu Utajärveltä Muhoksen kirkonkylään Pyhäkosken liepeen alapään Kieksin taloon.

Ja tämän kautta saan tiedoksi antaa, että joka haluaa lintupyssyään tarkastuttaa eli korjauttaa, niin lähettäköön minulle pyssy, luotivormut ja ampuma kalujaan tarkastusta varten, noin 15 laukausta ja kirje pyssyn muassa, josta omistaja ilmoittakoon vaatimuksensa mitä on pyssylle tehtävä ja milloinka ja millä tavoin pyssy takaisin peritään; mainittakoon kuukausi ja päivä kuin myös paikkakunnan ja omistajan nimet. 1

Muhokselta Tammikuun 26 p. 1880

Kaarlo Väänänen eli Kieksi
Pyssyn tarkastaja ja seppä 2

Tallennettu kategorioihin 16 Isomäättä, 16 Isomäättä - Väänänen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kestin talo ja sarvipääsammakko

Erkki Kärnän ja Kerttu o.s. Juusolan häät Kestissä vuonna 1929

Oulujokivarren maisemakokonaisuuteen liittyvä pihapiiri, jossa on 1850-luvulla 1 rakennettu, 1930-luvulla korotettu koristeellinen asuinrakennus, kivinavetta sekä kaksi aittaa. Mahdollisesti 1500-luvulla asutettu tila, jonka kempeleläinen Antti Juusola osti vuonna 1923. Päärakennus oli silloin matalampi ja siinä oli kaksi kuusikulmaista kuistia. Rakennusta korotettiin rakennusmestari Toivo Lipposen suunnitelmien mukaan vuonna 1933 ja samalla rakennettiin etujulkisivun frontoni sisäänvedettyine parvekkeineen sekä frontonin kohdalla olevat kaksi kuistia. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi pitkä kivinavetta jonka takana on uusi asuinrakennus, talousrakennus ja pieni aitta, sekä viljelysten reunalla vanha vilja-aitta. 2

Poimintoja artikkelista joka on julkaistu Kaleva-lehdessä 27.10.1994. Lupa saatu kirjoittajalta (Marjo Oikarinen) sekä lehden tietopalvelusta (Jaana Tervaharju)

Anna-Liisa ja Paavo Pöyry kertovat Kestin tilasta. Anna-Liisa on itse syntynyt tilalla. Hänen isänsä oli ostanut Kestin Tuomas Holmalta, joka taas oli ostanut sen konkurssin tehneeltä tukkukauppiaalta. Tämä kauppias, Nousiainen oli tehnyt vararikon kun kahvilaiva oli uponnut. 3

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 35 Kesti | Avainsanoina | Jätä kommentti

Ansioäiti Muhokselta

Tasavallan presidentti ojensi sunnuntaina 11.5.1969 Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin 17 ansioituneelle äidille presidentinlinnassa järjestettävässä tilaisuudessa.

Heidän joukossaan oli myös muhoslainen emäntä Olga Heimonen.

Olga-emäntä pirtissä Emäntä Olga Heimonen on syntynyt Sotkamossa 11.4.1908. Avioliittoon hänet vihittiin 24.3.1929 maanviljelijä Väinö Heimosen kanssa. Lapsia avioliitosta syntyi 9, joista yksi on kuollut. Kaikki lapset on koti voinut oppikoulun ja ammattikoulujen kautta ohjata omalle ammattiuralleen. Keskisuuren maanviljelystilan emäntänä Olga Heimonen on joutunut osallistumaan perheenemännän tehtävien lisäksi myös tilan kaikkiin töihin. Hän on ollut kotipaikkakunnallaan Marttayhdistyksen ja Maatalousnaisten toiminnassa vuosikymmenet aktiivisesti mukana. 1

J.K. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti näistä äideistä lehdessä 12.5.1969. Hämmästyksekseni huomasin että samassa tilaisuudessa oli palkittu myös tätini Senja Laurintytär Holopainen o.s. Kokkoniemi (1911-1985) Kuvansista. (Soljan huom.)

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Väinö Heimosen elämästä

Väinö Heimonen Väinö Eino Heimonen (1901-1987) kirjoitettiin 8-vuotiaana Karttulan Hautamäen ylempään kansakouluun 1.10.1909 – hän kävi siellä kahdeksan lukukautta. Päästötodistuksen hän sai 15. toukokuuta 1913. Väinö oli tunnollinen ja hyvä oppilas; todistuksessa kymppejä olivat uskonoppi, historia ja piirustus. Muut aineet olivat yhdeksikköjä, paitsi laulussa Väinöllä ei ollut taitoja, todistuksessa siinä toppasstooli eli numero 4.

Väinö hakeutui Muuruveden maamieskouluun ja sai sieltä 9,2 keskiarvolla päästötodistuksen 27.12.1921. Vuosina 1927-28 hän opiskeli kiitettävin arvosanoin Suomen Nuoriso-opistossa Mikkelin Paukkulassa ja sen jälkeen hakeutui töihin harjoittelijaksi Kotiniemen kasvatuslaitokseen Vilppulaan. Hän oli siellä harjoittelijana 5.5.-8.12.1928 ja osoitti kiitettävää ahkeruutta ja taitoa. Paukkulassa hän tapasi myös vaimonsa Olga Meriläisen – he ovat samassa luokkakuvassa vuonna 1927.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 24 Laukka - Timonen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Juntti no 21 historia

Kosula 1785

Wallenborgin kartassa v. 1785 on vas. Bertunen eli Koistila no 22, Bertulan talot eli Perttunen no 21:n Juntti ja Ylitalo.

Tämän historiikin viimeistely jäi odottamaan koronatilanteen helpottumista. No, eipä helpottunutkaan vaan nyt eletään jo toista aaltoa…

Surullista myös sen vuoksi, että piti haastattelemani Juntin tilan aiempaa isäntää, mutta hän nukkui pois kesällä. Perillisiltä sain onneksi sen verran tietoa että pystyin viimeistelemään tämän Perttusesta no 21 lohkotun tilan.

Historiikin voit lukea tästä. Ja kommentoida saa mielellään – kuten ennenkin.

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 21 Perttunen - Juntti | Avainsanoina | Jätä kommentti