Oulujoen Tervasoutu

Tervasoutu Oulujoen Tervasoutu 13.-14.6.2014 oli 30. kerta ja juhlasoutu

Veneet lähtivät Vaalasta perjantaina kohti välietappia Muhosta. Soutamaan pystyi lähtemään myös Muhoksen venesatamasta lauantaiaamuna. Venekuntia oli tällä kertaa seitsemän, parhaimpina aikoina niitä oli yli 20. Mukana olleena voin suositella tätä muillekin laitasaarelaisille. Nyt monessa veneessä oli vapaita paikkoja.

Maantietä liikkuessa ei voi nähdä sitä kauneutta mitä joelta katsottuna näkee. Kun lähdetään soutamaan Muhokselta, tulee ensimmäisenä vastaan Rovastinsaari mahtavine vanhoine puustoineen. Saaren kahtapuolta näkee Hartikan, Koivikon ja Koortilan talot.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Tapio no 26 historia

Poromerkki Pikkuahot Kirjoitin ennen kesälaitumille lähtöä Tapion no 26 historiaa. Kävin myös silloin skannaamassa Kallion tilalla nipullisen kuvia tilasta ja asukkaista, joita minulle olivat keränneet Pikkuahojen jälkeläiset. Suuri kiitos siis niistä – kuvat aina elävöittävät talohistorioita.

Tapion tilalla on aikojen saatossa asunut Kärniä, Hiltusia, Tihisiä, Kontuja, Putaaloita, Manamansalon Haatajia ja sitten siihen lopuksi muutti Pikkuahojen eli Otavan sukua Pudasjärveltä. Kaivelin vanhoja sanomalehtiä ja niistä löytyikin Juho Jaako Pikkuahosta (s. 1856) muutamia pieniä mainintoja. Juho Jaako ilmoitti Kaiku-lehdessä v. 1899 isänsä poromerkin käytöstä. Hän kielsi siinä julkisesti kenenkään muun sitä käyttämästä. Siitä siis selvisi, että Juho Jaako ja hänen isänsäkin ovat olleet poromiehiä. Vuonna 1903 hän kauppasi vapaaehtoisella huutokaupalla Pudasjärven Hetekylän Pikkuaho -nimisestä talostaan irtainta omaisuutta sekä tukkimetsän vuonna 1903. Ilmeisesti hän oli jo tuolloin muuttopuuhissa tänne Laitasaareen, koska tilan tukkimetsäkin myytiin.

Lisää suvun elämästä voi lukea siis nyt Tapion no 26 sivulta.

Mikäli sinulla on lisätietoja Tapion tilalla mainituista henkilöistä, otamme niitä mielellämme vastaan.  1 2

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio, 26 Tapio - Kallio | Avainsanoina | 1 kommentti

Puolukanpoiminnasta käräjille

Maria Paavontytär Keränen o.s. Kurtti Kuvassa puolukanpoimijan Maria-vaimo

Ote pöytäkirjasta, tehty lakimääräisissä Kihlakunnan syyskäräjissä Muhoksen pitäjän käräjäkunnassa Oulun tuomiokuntaa Walkolan maalla Muhoksen kylässä vuonna 1880 Lokakuun 29. päivä § 115

Luvattomasta marjojenpoimimisesta on Metsänvahti Jaako Aittamurto Laitasaaren kylästä näihin käräjiin haastanut Itsellismiehen Antti Lassinpoika Keräsen samasta kylästä, ja kun tämä asia nyt tutkittavaksi otettiin, tulivat asianosaiset molemmin puolin itse saapuville.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa - Korpi, yleistä | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Sadonkorjuuta Laitasaaressa

Kärnät elonkorjuutöissä Sivustolla olevia sadonkorjuuseen liittyviä tarinoita voit lukea tämän linkin kautta.

Klikkaamalla linkkiä avautuu luettelo teeman artikkeleista, joiden otsikkoa klikkaamalla voit lukea ko. artikkelin.

Kaunista loppukesää lukijoillemme!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Jo olen jotaki syönyt… (1945)

17. Martin kuvia ” Jo olen jotaki syönyt..

syönyt uuhta, syönyt vuohta,
syönyt lehmeä mahoa,
syönyt karjua sikoa:
en ole vielä mointa syönyt
en tämän palan makuista! ”

Valistunut ja arvostelukykyinen lukija havaitsee, ettei tämä ole allekirjoittaneen runoutta, vaan puhuttua suulla suuremmalla, itse Antero Vipusen, tietäjän, jonka vatsasta vaka vanha Väinämöinen konttasi hakemaan niitä kolmea puuttuvaa sanaa, mitä hän tarvitsi veneen laitoja liitellessään (nyt on yhtä kova kiipeli veneen nauloista). Ja kun viisas Vipunen ei suostunut muuten luovuttamaan tietojaan, kyhäsi laulaja Väinämöinen pajan tietäjän vatsaan, josta syystä sitten tietäjän valtimo yltyi sytkyttämään liian vilkkaassa tempossa ja muutakin ylimääräistä äänenpitoa taisi korahdella sisästä päin. Ja niin tietäjä arveli syöneensä jotakin sopimatonta…

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Jättiläistarinoita – osa 6, Lani ja Hilippa

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

Leppiniemi - koskimatkailijoita Muhoksen Jättiläiskankaalla kerrotaan asuneen Lani niminen Jättiläinen. Hänestä on tarinan mukaan saanut nimensä Laninsoso, joka ennen on ollut vetelä suo, vaan nyt on paikkakunnan paras viljamaa.

Lani lähti kerran kulkemaan hevosella nykyisen Soson yli Ängeslevää kohti. Kun eläin tuon tuostakin tupsahteli vetelään suohon, nosti ajaja sen aina ylös, tuumaillen itsekseen”So So” siitä tuli Soso suon nimeksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaarelainen kotiseututyön veteraanipariskunta palkittiin

Väinö P Karppinen Tänään Koivu ja Tähti -pääjuhlassa palkittiin laitasaarelaiset Alli ja Väinö P. Karppinen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta kotiseututyöstä.

Alli ja Väinö ovat myös Laitasaari-Seura ry:n perustajajäseniä – seura onnittelee lämpimästi!

Muut juhlassa palkitut Koivu ja Tähti -henkilöt ovat Benjam Myllyselkä ja Kirsti Mäkinen.

Aikaisemmat tämän nimityksen saaneet ovat Armi Kuusela (1996), Arto Paasilinna (1999) ja Terttu Jurvakainen (2008).

Lue vuoden 2014 Koivu ja Tähti -lehti täältä (pdf).

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Noitaoikeudenkäynti vuonna 1680

Lusia Rusintytär Korhonen

Sankaritekoja Ahmaksella on sarjakuvamuotoon tehty teos Utajärven Ahmaksen kylästä kotoisin olleista kolmesta merkkihenkilöstä.

Lasse Lassenpoika Räisänen oli suurikokoinen voimamies, aloitekykyinen ja peloton sankari. Tarinat Iso-Räisäsen taisteluista vainolaisia vastaan elävät yhä.

Lusia Rusintytär Korhonen oli ahmaslainen kansanparantaja, muinaisrunojen taitaja ja runonlaulaja. Kurjan kohtalon kokeneen Lusian vaiheista on saatu tietoja 1600-luvun käräjäpöytäkirjoista, joissa häntä syytetään noituudesta. Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Sivustolla julkaistu 410 artikkelia!

Laitasaari-kyltti Tulin vain hämmästelemään että TODELLAKIN – Laitasaaren historiasivustolla on julkaistu tähän päivään mennessä yhteensä

410 artikkelia

Voisipa melkein kysyä, että mistä näitä tulee :-)

No me tiedämme ja kiitämme kaikkia teitä jotka olette lähettäneet meille aineistoa – kuin myös ”vakikirjoittajiamme”, jotka löytyvät tältä sivulta.

Voit listata kaikki artikkelit aakkosjärjestyksessä tämän linkin kautta.

Suuret kiitokset myös henkilölle, joka pitää huolen, etteivät sivuston tarinat häviä bittiavaruuteen – kiitos Pekka!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – Nauhapirta ja käpy

Männikön Annan nauhapirta ja käpy Nauhapirta ja käpy

Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Anna Männikkö (s. 1889, Juho Fransinpoika Määttä-Männikön tytär, asui Kaupista lohkaistussa Männikön talossa).

Litteä, siromuotoiseksi veistetty lauta, jossa on samansuuntaisia pystysuoria rakosia ja niiden välissä puolissa samalla korkeudella rivi reikiä. Pirrassa on ollut 19 rakoa.

Puuta, 27cm x 17cm. Vuosiluku 1864.

Kun värikkäät villaiset loimilangat jaetaan pujottamalla ne puoliksi pirran rakosiin ja reikiin, saadaan viriö aukeamaan ja sulkeutumaan välinettä nostamalla ja laskemalla aivan kuin kangasta kudottaessa. Nauhapirralla saadaan aikaan kapea nauha.

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä, 36 Kauppi | Avainsanoina | Jätä kommentti