Laitasaaren kylähistoriakirja 1

Laitasaaren kylähistoria 1 (2017) Kirjan julkistamistilaisuus oli 28.4.2017. Teos sisältää talohistoriat tiloista Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 sekä niistä lohkotuista tiloista. Myös tiloihin liittyvät artikkelit ovat mukana. Hinta 35 eur + mahd. postituskulut, sivuja 301, kovakantinen, mv. Tilauslomakkeeseen pääset tästä. Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta tai Sarilta.

P.S. Ennakkotilanneiden laskut on lähetetty sähköpostilla (21.4.) Tarkistapa postisi!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 7 kommenttia

Kaleva: Vanhoja kuvia Muhokselta

Laine-laiva Oulujoella (n. 1906-10)

Käykääpä katsomassa – kaikkiaan 39 valokuvaa – hienoja kuvia myös Laitasaaresta!

Galleriaan pääset tämän linkin kautta.

P.S. Tämä kuva on saatu Maj’lta Lappeenrannasta – vanhoja Hyrkin no 12 kuvia – näkyy sama kuva olleen myös Kalevalla. Kaleva on päivännyt kuvan 1.3.1915, mutta taitaa olla edellisvuodelta koska maaliskuussa Oulujoki on ollut vielä jäässä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Ähkylän isännän muistokirjoitus (1911)

Ähkylän väkeä 1930-luvulla Kaleva no 42, 21.2.1911

Muhoksella, Laitasaaren kylässä, kuoli t.k. 19 p:nä talon isäntä Iisakki Kesäniemi. Vainaja oli eläissään hyvin ahkera maanviljelijä ja kaikin puolin rehellinen ja luotettava kansalainen. Yhteiskunnallisiin rientoihin, erittäinkin osuustoimintaan, otti vainaja innokkaasti osaa, ollen yksi sen johtomiehiä. Jälkeensä jätti vainaja vaimon ja 7 alaikäistä lasta ja ikävällä kunnon miestä kaipaa laaja sukulais- ja tuttavapiiri.

Kuolinilmoitus Liitto-lehdessä 21.02.1911.

Kalevan no 46 muistokirjoitus 25.2.1911

…mainitsee 50 ikävuodellaan kuolleen sukunimeksi myös Ähkynen, hänen syntyneen Kuusamossa ja käyneen kahdesti Amerikassa. Ahkeruudellaan ja säästäväisyydellään keränneen melkoisen omaisuuden ja viimeksi palattuaan kotimaahan ostaneen Ähkylän talon Muhokselta.

Kepeät mullat haudallensa.

P.S. Iisakki Hermanni Juho Heikinpoika Kesäniemi (ent. Oikar(a)inen) teki kaksi Amerikan reissua. Kuusamon kirkonkirjoissa on veljeksille Lauri Pekka (s. 18.11.1854, kuoli Amerikassa?), Iisakki Hermanni (s. 3.7.1861) ja Jaakko (s. 2.12.1863) maininnat lähdöstä Alatornioon 12.7.1882 ja merkinnät i Amerika 1882. Lauri ja Jaakko matkasivat Amerikkaan Ruotsin Göteborgin kautta, josta he lähtivät 28.7. laivalla Hulliin, Lontooseen. Amerikkalaisten dokumenttien mukaan heidän mainittiin asuneen Wadenassa, Minnesotassa – todennäköisesti myös Iisakki on ollut samalla paikkakunnalla. Toisen matkan Iisakki teki ilmeisesti noin kymmenen vuoden päästä – ollen jo kihloissa tulevan vaimonsa kanssa – kirkonkirjassa maininta 31.3.1892 Amer. dito uudestaan. Veli Jaakko palasi myös Suomeen ja asui perheineen Pesolassa no 58. 1 2

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Merkkausliina vuodelta 1829

Nimi merkkausliina
Muso Suomen kansallismuseo
Tyyppi esine
Numero H31011:2
Valmistuspaikka Muhos
Hankinta/löytöpaikka Muhos, Oulu
Tekijä Frosterus, Emelie
Valmistusaika 1829 – 1829
Materiaalit lanka, kangas, silkki
Kuvaus Merkkausliina villaa, kirjottu silkkilangoin. Hulpiosivuissa kaksi punaista raitaa, ylä- ja alapäärme puuttuvat. Kankaan tiheys 16 x 16 lankaa/cm. Vasemmassa reunassa nousee kukkaköynnös (keskeneräinen?), alareunassa viiva. Ylhäällä kolme riviä kirjaimia ja numeroita sekä nimikirjaimet MCF (Maria Catharina s. 1811), SCF (Sofia Charlotta s. 1812), FVF (Fredrica Wilhelmina s. 1816), CF (Carolina s. 1819), AF (Agatha s. 1821) sekä merkintä: Muhos d: 4: Sept: Emelie Frosterus 1829. Keskellä kruunatussa kukkaseppeleessä nimikirjaimet CIF (kirkkoherra Karl Jakob Frosterus, isä) ja MCC (Maria Kristina Carp, äiti). Kruunatuissa palmunlehtikehissä isovanhempien nimikirjaimet IAC (Jakob Arndt Carp) ja CCT (Katarina Kristina Toppelius) sekä AF (Abraham Frosterus) ja MAL (Maria Agata Laestadius). Kuvioita: puiden keskellä kirkko ja pappila (Muhos?), kukkamaljakko, kukkaruukku, lintuja, tiimalasi, kalkki, koira. Pistoja: ristipisto 2 langan yli. Värit: vihreän sävyt, punainen, vaaleanpunainen, sininen, keltainen valkoinen, violetti, ruskea.
Kokoelma Historialliset kokoelmat
Tekniikka kirjonta
Mitat korkeus 29.50 cm, leveys 31.50 cm
Valmistustapa käsityö
Aineistotyyppi esine
Hankintaerän numero H31011:2-2
Signeeraus Muhos d:4 sept: Emelie Frosterus 1829
Merkintätekniikka ompelu
Merkinnnän kieli ruotsi

Emilia Frosterus, Muhoksen kirkkoherran tytär on ollut 11-vuotias ommellessan tämän merkkausliinan. Emilia avioitui aikoinaan lääninkirjuri Hermanssonin kanssa, mutta kuoli synnytykseen vain noin 10 kuukautta häiden jälkeen. Hänestä jäi kuitenkin tämä kaunis liina muistoksi. Lue lisää Emilian perheestä täältä. Kuva on linkitetty Kansallismuseon esinetietokannasta.

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina | Jätä kommentti

VAROITUS AINEISTON KOPIOIJILLE

Toistuvasti törmäämme luvattomiin kuva- ja tekstikopioihin internetissä.

Tästä lähtien emme enää varoittele, vaan yhdistys lähettää kopioijalle vähintään 100 euron laskun kuvan tai tekstin luvattomasta käytöstä.

Myöskään internetin sukupuihin (Geni, MyHeritage) ei sivustoltamme saa tallettaa tietoja, koska ne ovat tekijänoikeuden alaista materiaalia. Sama kielto kattaa luonnollisesti myös vastikään julkaistun kirjamme.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Vellamon uhrit (1941)

Jäidenlähtö Oulujoessa 13.5.1929

On jälleen se aika, jolloin joudutaan lukemaan uutisia Vellamon vaatimista uhreista viisaine jälkihuomautuksineen: ”ei pitäisi mennä heikoille kevätjäille”. Miksikä näitä hyviä ohjeita ei noudateta? Onko sisu tässäkin suhteessa niin vääjäämätön, että täytyy tehdä toisin kuin neuvotaan? Ei hyvät ystävät.

On tuhansia, kukaties kymmeniätuhansia ihmisiä, joiden täytyy uhmata kuolemaa aivan kuin sodassa ja työntyä vaan kevätjäillekin, vaikka turma vaanii joka askeleen alla. Kymmenettuhannet järvet sekä tuhannet joet ja purot eivät tosin ole enää niin välttämättömiä kulkureittejä kuin entisaikaan, mutta sensijaan ne muodostavat vaikeita esteitä monien ihmisten kulkureiteillä, eikä niitä aina voida kiertää, vaan ne täytyy ylittää tavalla tai toisella.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Postipysäkki Laitasaaren Apajaan (1902)

Apajan talo

1890-1900 lukujen vaihteessa heräsi toivomus saada Laitasaareen oma postipysäkki. Postit menivät Muhoksen kirkonkylälle, mikä aiheutti lehtien ja kirjeiden noudossa sekä lähetyksessä ylimääräistä vaivaa. Postit lähtivät tuolloin Oulusta Muhokselle, Utajärvelle ja Puolangalle maanantaina, torstaina ja lauantaina klo 10 illalla. Asiasta kirjoitettiin mm. 21.12.1900 Kaiku-lehdessä sekä 4.3.1902 Louhi-lehdessä, josta alla

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rahalöytö Muhoksella (1914)

Kaleva-lehdessä kirjoitettiin lauantaina 11.7.1914 1

Hopealusikka 1500-luvulta

Jo keväällä oli Muhoksella tehty eräs rahalöytö. Kosulan kylässä olevan Ähkylän talon pellosta oli sitä muokattaessa löydetty rahoja. Tuo pelto kuuluu parikymmentä vuotta sitten tehdyn metsämaahan, joten paikalla on ennen kasvanut metsää.

Pellolta on löydetty hopearahoja noin parikymmentä kappaletta ja lisäksi eräs hopealusikka. Tämä lusikka oli erittäin hauskan näköinen. Se on paljon leveämpi kuin nykyiset lusikat, ja sen varsi on melko lyhyt. Varren päässä on lisäksi kruunu, joten lusikka näkyy olleen tavallista arvokkaampi. Samaa todistaa sekin, että lusikasta on osa paitse kruunua ollut kullattuna, mistä selvät jäljet ovat vielä näkyvissä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 37 Ähkynen, 51 Holappa | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ähkylän pellosta nousi hopea-aarre (1914)

Maanmuokkausta 1920-luvulla Kaiku-lehdessä kirjoitettiin perjantaina 5.6.1914 1

Viime torstaina kun Ähkylän talon renki Jaakko Holappa Muhoksen Laitasaaressa oli kyntämässä, löysi hän pellosta vanhoja hopearahoja ja koristeellisen hopealusikan.

Rahat olivat hajallaan siellä täällä aivan maanpinnassa ja oli niitä kaikkiaan 14 kappaletta. Muut paitsi kaksi pienintä, noin pennin rahan kokoisia, olivat verrattain hyvin säilyneitä, ja saa niissä olevista kirjoituksista ja iästä hyvin selvän.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 37 Ähkynen, 51 Holappa | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Jääkärieversti Väinö Virkkunen (ent. Snellman)

Väinö Fredrik Virkkunen (ent. Snellman, s. 14.11.1894 Laitasaari, k. 13.7.1953 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti. Hän sai sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa ja tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan joukkueenjohtajana Valkoisen Armeijan riveissä.

Virkkusen vanhemmat olivat agronomi Albert Herman Nils Henrikinpoika Snellman (s. 6.1.1857 Rovaniemi, k. 18.11.1921) ja Mathilda Katharina Matts Leanderintytär Källström (s. 27.8.1867 Oulu). Isä työskenteli opettajana Koivikon maatalouskoulussa ja oli perustamassa Saarelan osuusmeijeriä Yliväärän tilalle. Hänen perheestään voi lukea täältä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko - Rahkola, 25 Hakkarila, 36 Kauppi, 39 Koivikko | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti