Kesätauko päättynyt!

Lähes kolmen kuukauden kesätauko on ohi ja Laitasaaren kylähistoriasivusto on jälleen auki kaikille lukijoille. Kiitos Laitasaari-Seura ry:n vanhoille ja uusille jäsenille kannatuksesta! Teidän ansiostanne kylämme historiankeruu jatkuu jo kuudetta vuotta!

Uusille lukijoillemme – tutustu sivuston ohjeeseen jonka löydät tästä – lue myös useasti kysytyt kysymykset. Tekijänoikeuslauseke näkyy pääsivun oikeassa yläreunassa.

– Solja ja Sari

P.S. Kirjaa (Laitasaaren kylähistoria I) on jäljellä 11 kpl – nopeat ehtii vielä tilaamaan – tee se lomakkeen kautta (klikkaa linkkiä).

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Oulujoki, kotijoki

Oulujokea Monolan kohdalla 1933 Olen syntynyt ja asunut melkein koko 80-vuotisen elämäni Oulujoen varrella.

Lapsuuteni leikit leikittiin etupäässä joella, opeteltiin uimaan ja kalastamaan. Talvella luistelu ja hiihto sekä mäenlasku kohdistuivat joelle. Silloin naapureitakin oli enemmän ja seurusteltiin molemmin puolin jokea.

Lapsuuskotini oli Laitasaaressa, josta kirkonkylälle oli matkaa neljä kilometriä. Kaikki liikenne tapahtui joella, kesällä veneillä ja talvella hevosilla ja hiihtämällä. Myöhemmin oli joelle aurattu autotie.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 2

Hjalmar Kärnä Isiensä mailla  Muhoksella vierailleen silloin 82–vuotiaan teräsvaari Hjalmar Kärnän Norjan Vadsjöstä tarina jatkuu. Hjalmar Kärnä oli tunnettu myös monivuotisena Kirjeitä Ruijasta -kolumnien kirjoittajana sanomalehti Kalevassa. Arkistolöydön teki Pentti Lohela.

Siitä on jo kauan kun kävin Muhoksella, enkä ole vielä päässyt kotia Jakobselvaan. Mutta olen hiljalleen matkustellut kotia päin.

Vaimoltani olen saanut vastaanottaa 3-4 kirjettä ja nyt hän on myös täällä Nordkabissa, jossa olemme käyneet merellä kalastusretkellä. Se kun on niin viehättävää kun itse saa kalat vetää merestä. Itse valmistan myös siitä ruokaa, kalastahan saa monta ruokalaatua kun vain itse viittii laittaa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – kengityspakki

Kengityspakki

Kengityspakki Lahjoittanut Pentti Ojala (Sieppo no 20), 2008

Laatikkomallinen pakki, jossa kantokahva. Korkeat päädyt, jotka kahva liittää yhteen. Matalammat sivut. Koottu nauloilla. Pakissa metalllisia työkaluja, mm. pihdit, hohtimet, raspi, vuolupuukko jne.

Puu, mänty. Työkalut terästä. Kork. 37 cm, lev. 21 cm, pit. 29 cm. Laidan korkeus 19 cm.

Käyttötarkoitus: hevosen kavioiden vuolu ja kengitys.

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Korvikkeita (1941)

Käärmelän pirtissä Kuvan henkilöt eivät liity tarinaan, mutta tunnistatko heitä?

Se ei ollut näin alku- vaan loppukuulla, kun herrasväki Kääpä-Koivu sai aiheen pistäytyä visiitillä herrasväki Kuretsuolla. Ja se aihe oli sikäli arkaluontoinen, ettei sitä oikeastaan voi julkisuudessa mainita. Rouva Kääpä-K. vain sen kuiskasi miehelleen herra Kääpä-K:lle. Herra Kääpä-K. kuiskasi vastaan, ettei vain suotta vaivauduta. Siihen sanoi rouva Kääpä-K., että kyllä se on aivan varmaa, se kun on sellainen hamstraaja se rouva Kuretsuo, niin että kyllä siellä kannattaa käydä, kun ei ole edes korviketta saanut moneen päivään ja tärkeitä asioita olisi – sellaisia päivänpolttavia kysymyksiä, joista piti joutua haastelemaan ennen kuin muut ennättävät. Ja jospa se antaisi sitä oikeata, kun sillä kerran varmasti sitä on, jos antaa raahtii.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Elämää ennen vanhaan Väärän tilalla – osa 2

Eila Nurro o.s. Valkonen muistelee lapsuuttaan Laitasaaren Väärän tilalla. Artikkelin ykkösosa on täällä.

Huovilan koulu, Lotat ja pikkulotat Koulumatkat kuljettiin veneellä joen toiselle puolelle Huovilan koululle. Anna-äidin veli Veetu vei lapsia veneellä kouluun ja sai siitä palkkaakin.

Opettajana toimi Lyydia Hirvelä. Apuna oli sairaanhoitaja neiti Näsi. Sota-ajasta Eila muistaa esimerkiksi miten Oulun pommitettiin. Lyydia Hirvelä oli sanonut, että nyt mennään mettään, eikä lähetä sieltä ennen kuin hän antaa luvan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 5 Väärä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Lyyli Similä: Kestiheliasta

Huovisen veljekset Tanskassa maatalousopissa Kestihelijan Aappo selevitti kerran, että hän oli venepoikana Yli-Muhoksella. Koskija ylös kun ei veneitä saanut muuten, kun ne hevosella vedätettiin tietä myöten. ”Lähimmä viemään venneitä monella hevosella ja isäntä kielteli, oottakaa vähä, minä tuun yhteen mukkaan. Me ajamma hilijalleen, annamma hevosten kävellä, kyllä te tappaatta.

Isäntä oli lähteny jäläkeen. Välillä oli suo ja siinä suuri kivi. Kivellä oli palanut suuri nuotio. Isäntä meni ja lämmitteli käsiään nuotiossa arvellen poikien sen siihen laittaneen. Tavoitettuaan pojat oli hän kysynyt miten te niin pijan sen nuotijon kerkesittä tehä, kum minä niin pijan jouvuin teijän jäläkeen eikä teitä näkyny suolla ollenkaan!” Mutta pojat tekivät tyhyjäksi, he eivät olleet nuotijuva laittaneet. Olivat tulleet siihen tulokseen, että se oli aarrevalakija, joka siinä kivellä paloi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 41 Heljä | Jätä kommentti

Laitasaaren fb-ryhmä

Olethan tietoinen, että Laitasaarella on oma facebook-ryhmä? Klikkaa osoitteeseen https://www.facebook.com/groups/laitasaari/ ja pyydä jäsenyyttä.

Tervetuloa mukaan!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Elämää ennen vanhaan Väärän tilalla – osa 1

Eila Nurro o.s. Valkonen muistelee lapsuuttaan Laitasaaren Väärän tilalla. Artikkelin kakkososa täällä.

Väärän talon väkeä, Oulujoki taustalla Elämä oli ennen vanhaan työntäyteistä. Jo lapsena opittiin tekemään kovasti töitä. Eilan muistot lapsuudesta ovat kaikesta ahkeroinnista huolimatta myönteisiä.

Etenkin talon isäntää Vanhaa isää, joksi Väärän isäntää Anttia kutsuttiin, Eila muistaa lämmöllä. Vanhalla isällä oli suuri sydän ja hän oli rauhaa rakastava mies, Eila toteaa papastaan. Talossa ei koskaan riidelty ja ruokaa riitti kaikille kävijöillekin. Anna-äidillä oli tapana sanoa, että laita vielä muutama ylimääräinen pottu kiehumaan, sattuu vielä joku tulemaan syömään. Vanha sanonta oli, ettei ruoka syöden lopu vaan saamattomuuteen.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 5 Väärä | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Kultaiset korvarenkaat

Kestin päärakennus

Kauan sitten perustettiin Oulujokivarteen Muhokselle kolme komeaa tilaa; Koortila, Kesti ja Viinikka. Elettiin hansakauppiaiden aikaa. Näidenkin talojen perustajat lienevät olleet kauppasaksoja, jotka koggi-laivoineen liikkuivat lohen perässä. Olihan Oulujoessa kalaa ja lohipatoja. Kestin talolla taisi olla ihan viimeinen lohipato Kestinsaaren kohdalla. 1 Isot saaliit suolattiin tynnyreihin ja laivattiin Ruotsin kuninkaanhoviin Tukholmaan. Veroina nääs.

Kesti-nimi periytynee sanasta gast, vieras. Muuttui sitten Gestiksi ja lopulta Kestiksi. Talossa on aikojen kuluessa asunut monia, jotka ovat ottaneet talon mukaan nimensä. Minunkin suku oli Halosia ja Bisejä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 35 Kesti | Avainsanoina , | 1 kommentti