Laitasaaren kylähistoriakirjat

Kylähistoriakirjat 1 ja 2
  • 1. kirja sisältää tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78, 301 s. – loppuunmyyty – toinen painos tehdään kun ehditään / jaksetaan
  • 2. kirja tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat, 532 s. – kirjoja on vielä jäljellä
  • 3. kirja (Kärnä no 1 – Tapio no 26, kantatilat, ulkometsätorpat ja ns. muut talot) julkaistaan vuonna 2021 Laitasaari-Seura ry:n 20-vuotisjuhlassa
  • 40 eur/kpl
  • lue muistutus tekijänoikeuksista

HUOM !!! VIIMEINEN HETKI LÄHETTÄÄ TIETOJA TAI VALOKUVIA TILOIHIN KÄRNÄ no 1 – TAPIO no 26 JOS MIELII NIIDEN PÄÄTYVÄN KOLMOSKIRJAAN!

Kirjat ovat kovakantisia, mv. Hintoihin lisätään mahd. postituskulut. Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta.

Tilauslomakkeen löydät täältä
Laitasaari-Seuran jäseneksi – hakemuksen voit tehdä täällä

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Viinikka no 8 historia

Viinikka 1924 Sarin kanssa yhteistyössä tätä selvittelimme, Sari ikivanhoja ja minä noita isovihan jälkeisiä aina nykyaikaan asti. Niinkuin melko usein. Erinomaisena apuna myös FM Hannu Romppainen sekä korvaamaton hieroglyfien tulkitsijamme Ritva Nygrén.

Niin historiallinen tila että melkein hirvittää! Viinikan tilan ja siihen kuuluvien viljelysten yleisilme on säilynyt likipitäen samana 1700-luvulta lähtien. Erikoisia asukkaita kuten Muhoksen ensimmäinen nimismies – ja nyt tulee hieno virkamiesnimi – Bartholomæus Levander Österbotni. Arkisemmalta nimeltään hän oli Perttu Aaponpoika Lievonen, Honkalankylässä asuneen valtiopäivämiehen poika. Hänestä voit lukea lisää täältä. Toinen historiallisesti merkittävä suku oli Kajaanin pataljoonan Paltamon komppanian päällikkö Samuel Johan Löthmanin jälkeläiset, jotka vaikuttivat talossa 1803-75 eli 72 vuoden ajan. Perheestä voi lukea myös tästä artikkelista.

Nykyisen omistajasuvun hallussa tila on ollut vuodesta 1907, ja siitäkin tulee jo 114 vuotta! Lämmin kiitos valokuvista – ne kruunaavat aina tilan historiikin!

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Miksi osa sivuista on suljettu?

!!! KOPIOINTI KIELLETTY !!!

Meiltä kysytään usein, miksi osa Laitasaaren historiasivustosta on suljettu, miksi kaikkea ei pääse lukemaan kuten joskus aiemmin.

Sivusto avattiin vuonna 2012 eli yhdeksän vuotta sitten. Pari vuotta meni mukavasti, mutta alkuvuodesta 2015 ilmenivät ensimmäiset luvattomat kopioinnit. Kopioijille huomautettiin, mutta koska huomautukset eivät tehonneet, päätimme sulkea sivut kokonaan kaikilta ei-jäseniltä. Myöhemmin tehtiin muutos, jonka jälkeen tarinoita ja artikkeleja pääsee lukemaan kaikki, mutta historiikkeja vain yhdistyksen jäsenet.

Talohistorioita on tutkinut usea eri henkilö ja heillä on tekijänoikeus omiin teksteihinsä ja tutkimuksiinsa. Valokuvat on luovutettu vain sivuston käyttöön ja kylähistoriakirjojen kuvitukseksi, ei kopioitaviksi.

Laitasaari-Seura ry:n jäsenet ovat sitoutuneet sivuston sääntöihin ja näinollen pääsevät lukemaan myös talohistoriikit.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 4

Siirtoväen sopeutuminen Muhoksella

Karjalaisten asettuessa uusille ja oudoille asuinsijoille tapahtui heidän elintavoissaan vuosikymmenten saatossa sopeutumista, mukautumista ja sulautumista paikalliseen väestöön. Karjalaiset nuoret sopeutuivat nopeammin kuin vanhemmat evakot. Avioliittoja solmittiinkin karjalaisten ja pohjalaisten nuorten kesken jo siirtoväen tulovuodesta lähtien. Leikillisesti onkin sanottu, että silloin alkoi syntyä uusi heimo, nimittäin karjapohjalaiset.

Evakoiden sopeutuminen uusilla asuinseuduilla oli hyvin samansuuntaista. Niinpä kerronkin jatkossa miten siirtoväki sopeutui vuosien saatossa Muhokselle. Evakkoväen muutaessa Muhokselle törmäsi kaksi hyvin erilaista heimokulttuuria toisiinsa. Keskinäistä sietämistä vaikeuttivat erilainen kieli, uskonto, kulttuuri sekä toisistaan poikkeavat tavat ja tottumukset.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Väärä no 5 historia

Väärä eli Vannala

Mitä vanhemmiksi talot käyvät, sitä haastavampia ovat selvitettävät historiikitkin. Väärän kantatalo on Huovinen, jonka Sari oli jo onneksi tutkinut aiemmin. Minulle jäi siis tehtäväksi selvittää asujaimisto 1690-1700 lähtien. Historiikin voivat jäsenet lukea tästä.

Tämän tilan kohdalla lausun erikoiskiitokset valokuvien lähettäjille – niitä saatiin sekä Väärästä että myös siitä lohkotuista torpista ja mäkituvista. Kuvia on skannattuna enemmänkin talteen, mutta vain tärkeimmät on ladattu sivustolle, jotta talokohtaisen levytilan käyttö pysyisi kohtuullisena.

Väärän tilaan liittyy tarina jonka Ritva Nygrén löysi Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoiduista tuomiokirjoista. Ritvan ilmiömäinen vanhojen käsialojen lukemistaito näkyy sivustollamme useassa paikassa ja tämän haluan nostaa vielä erityisesti esille. Suuri kiitos sinulle Ritva korvaamattomasta avusta Laitasaaren historian tutkimuksessa!

Talvikäräjät 18.-23.2.1711, s. 345 – katso alkuperäinen dokumentti tästä linkistä

Henrik Olsson Nykyri haluaa avioliittoon leski Anna Olofsdotterin kanssa, jos ei estettä, lesken mies Pehr Pehrsson Pelkonen kuollut, ja haluaa että tälle seudulle palanneita sotilaita kuullaan, ensiksikin varusmestari Pehr Larsson Väärää, joka todisti, että lesken mies taistelussa kenraali Leijonhufwudin (Adam Ludvig Lewenhaupt eli Leijonhufvud) armeijassa sekä yliluutnantti Meijerfäldtin (Carl Fredrik Meijerfelt) johtamana (conducte) 18 penikulmaa toisella puolella Mohilotzia (Mogiljov / Mahiljou) Ylä-Puolassa 1708 Mikkelinmessun päivänä (29.9.1708 Lesnajan taistelu) ammuttu ja kuollut kuten vänrikki Lindbohm samalla tavalla menehtynyt, oli tuntenut lesken miehen, ollut ystävä ja seisoneet toistensa kanssa samassa taistelussa linjassa, samoin sotilas Johan Matsson Keinänen tosin eri siivessä…, varusmestari oli joutunut vangiksi, paennut Riikaan, jossa sotakollegion tutkimuksessä tämä lesken mies on kirjattu… Leski on vapaa menemään toiseen avioliittoon. 1 2 3 4

P.S. Samassa taistelussa kaatui Nils Gabrielinpoika Gisselkors, luutnantti Turun läänin kaksikasjalkaväkirykmentissä. Hän oli oli Muhoksen kappalaisen Isak Kristerinpoika Gisselkorsin isoserkku.

Tallennettu kategorioihin 28 Kekkola, 34 Kortila (pappila), 5 Väärä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 3

Toinen evakkoon lähtö

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesäkuun alkupuolella 1944 suomalaiset joukot aloittivat perääntymisen kiireellä myös Petroskoista.

Käsnäselän väki koottiin kesäkuun lopussa evakuointia varten Käsnäsenjärven päähän, maantien varressa olevaan metsään. Karjanajajat lähtivät jo viikkoa aikaisemmin lehmäkarjan kanssa lähes kuukauden kestäneelle pitkälle taipaleelle. Ajajien joukko koostui nuorista neitosista ja pojista, sekä vanhoista naisista. Aika kului. Aurinko kiersi taivaan kupolin laelle alkaen laskeutua taivaanrantaan. Autoja ei vain kuulunut. Vihollishävittäjät pörräsivät ajoittain kylän yllä. Petroskoin suunnasta alkoi kuulua taistelun kumua, joka tuntui lähestyvän.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Lapsuuden matkakohteina Sanginjoki ja Amerikka

Meimi ja Hlja Amerikassa Ähkylän no 37 entinen isäntä Martti Kesäniemi muistelee.

Varhaisesta lapsuudestani on jäänyt mieleeni kaksi paikkaa, joihin voi matkustaa ja se ettei muita kohteita olekaan. Nämä olivat Amerikka ja Sanginjoki. Lukija voi naurahtaa mutta niin minusta silloin tuntui. Sanginjoella oli paljon sukulaisia – eno, kolme tätiä ja sen aikainen Palokankaan isäntä joka oli äitini sisaren poika. Matkat tehtiin yleensä talvisin hevosen ja reen kanssa; ensin muutama kilometri tuttua heinätietä Käärmelän talon pihalle josta alkoi taloton taival vanhaa talvitietä pitkin, noin kymmenen kilometriä. Oisavankankaalta muistan valtavan kokoisen kiven. Sitten olikin vain pari kilometriä ja tultiin Palokankaan mäelle. Minua jännitti että kääntääkö äiti 1 hevosen oikeaan, Pesolaan enon ja tädin luo, vaiko vasempaan mäkeä alas ja Honkalan tädin kotiin.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen, 37 Ähkynen, 58 Pesola, 58 Pesola - Ala-Pesola, 66 Käärmekangas, 72 Pikkarainen, 72 Pikkarainen - Palokangas, 78 Honkarinta, 78 Honkarinta - Honkala | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 2

Jatkosodan aika

Jatkosota alkoi kesäkuun 25 p:nä vuonna 1941 Neuvostoliiton pommitettua useita maamme asutuskeskuksia.

Talvisodan raskaan sanelurauhan takia Suomen kansan taskussa nyrkkiin puristettu käsi vetäistiin ulos. Varsikin Karjalan heimo oli katkera talvisodan epäoikeudenmukaisista rauhanehdoista. Suomi lähtikin sotaan revanssi mielessä. Voimasuhteet olivat nyt tyystin toisenlaiset kuin talvisodassa. Suomen 480 000:n sotilaan armeija edusti itärintamalla huomattavaa sotilaallista voimaa. Lisäksi takuumiehenä oli voimakas Saksan sotilasvaltio.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

800 julkaistua artikkelia

Suutari Hämälä, Marjatta ja Jallu

Sivustolla on julkaistu yhteensä 800 artikkelia

Niitä voivat kaikki lukea vapaasti – kannattaa käyttää hakusanakenttää, teemapilveä sekä tarina-arkistoa. Ne löytyvät sivun oikeasta laidasta.

Lämmin kiitos kaikille artikkeleja lähettäneille ja juttuvinkkejä antaneille!

Tallennettu kategorioihin 5 Väärä | Jätä kommentti

Heikkoihin jäihin vajoamistapauksia Muhoksella

Hukkuneen naaraamista Oulujoella

Sunnuntaina iltapäivällä sattui Muhoksen Laitasaaressa jäihin vajoaminen, joka olisi vaatinut ihmishengen menetyksen ellei pikainen apu olisi saapunut aivan viime tingassa. Sanottuun aikaan oli joukko poikasia mennyt luistelemaan jokirannalle, näiden mukana oli seurannut jalkaisin myös maanviljelijä Kalle Huovisen 6-vuotias poika Väinö. Koska rantajäät tällä kohtaa jokea ovat verrattain leveät, vain keskiosan jokea virratessa vapaana, kulki mainittu poikanen liian etäälle heikolle jäälle, jolloin yhtäkkiä vajosi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 5 Väärä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 1

Saatteeksi

Muhokselle sijoitetun karjalaisen evakkoväen historiikki alkaa kerronnalla viime sodista, koska ne aiheuttivat siirtoväen lähdön evakkoon. Historiikkiin sisältyy tunteellisia ja humoristia kohtia, jotka elävöittävät kuivahkoa tekstiä. Toivottavasti ”minihistoriikki” antaa lukijalle valaisevia ja viihdyttäviä lukuhetkiä karjalaisista evakoista. Esitän lämpimät kiitokset Laitasaari-Seuralle, joka otti omaan historiikkiinsa mukaan karjalaisen evakkoväen tarinan. – Pertti Marttinen, ikuinen evakko

Talvisodan aika

Kesällä 1939 Euroopan taivaalle alkoi kasaantua synkkiä sodan pilviä. Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Moskovassa elokuussa sopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa sai vapaat kädet Puolan läntisen osan suhteen, ja Itä-Puola, Baltian maat sekä Suomi sovittiin kuuluvaksi N-liiton etupiiriin. Saksan hyökäsi Puolaan syyskuun alussa valloittaen maan länsiosan. N-liitto valloitti puolestaan Puolan itäosan syyskuun loppupuolella, sekä miehitti Baltian maat Viron, Latvian ja Liettuan lokakuun aikana laukaustakaan ampumatta. Syksyn kuluessa N-liiton aluevaatimukset alkoivat myös Suomen suhteen. Suomi neuvotteli Moskovassa J. K. Paasikiven 1 johdolla kolme kertaa loka-marraskuun aikana. Tukea neuvotteluille antoivat Yhdysvallat ja pohjoismaat lähettiläidensä välityksellä. Tuesta ei ollut apua, sillä siihen aikaan vain divisioonat olivat neuvotteluvaltteja. Neuvottelujen päätteeksi ulkoministeri Molotov 2 tokaisikin Paasikivelle: ”Me siviilit emme näy voivan asialle enempää. Nyt on sotilaiden vuoro puhua.”

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti