Laitasaaren historiasivusto 9 vuotta

Vänttilän korvo Viimeinen eli kymmenes vuosi tämän massiivisen projektin parissa on käynnistynyt. Vastaavanlaista, yhtä perusteellista kylähistoriasivustoa ei ole toteutettu missään muualla Suomessa.

Sivusto avattiin virallisesti 22.3.2012, mutta jo syksyllä 2011 oli urakka aloitettu Jaanan, Sarin ja Soljan toimesta. Mukana tiiviisti myös Raimo ja Ritva. Ensimmäiset artikkelit käsittelivät Vänttilää no 61 sekä Hakkarilaa no 25.

Nyt kaikki historiikit vasemmalla listatuista 78 tilasta, niiden kantatiloista, jaetuista tiloista, ulkometsätorpista jne. ovat valmiit.

  • sivuja kaikkiaan 433 kpl
  • artikkeleja 811 kpl (kaikki aakkosjärjestyksessä täällä)
  • valokuvia 2.044 kpl

Tuona aikana sivustolla (Google Analytics 21.3.)

  • on käynyt 147.279 eri lukijaa
  • sivukatseluja 1.247.080
  • lukemat olisivat suuremmat jos emme olisi joutuneet sulkemaan sivuja kopiointien vuoksi

Sivusto on palkittu kahdesti

  • Suomen paras historiablogi – lue lisää täältä
  • Oulujoen vesistöpalkinto – lue lisää täältä

Sivustosta kirjoiksi

  • Laitasaaren kylähistoriakirja 1 ja 2 (2017 ja 2019)
  • Laitasaaren kylähistoriakirja 3 (tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, kantatalot ja muut talot) julkaistaan Laitasaari-Seuran 20-vuotisjuhlassa 2021, mikäli koronatilanne sallii
  • Kolmoskirjan osalta siirrymme tällä viikolla ristiintarkistusvaiheeseen ja sen päätyttyä alkaa valokuvien käsittely ja kirjan taitto, sähköinen oikoluku ja painatus.

Kaikkeen materiaaliin on tekijänoikeudet sivuston kirjoittajilla sekä kuvien luovuttajilla – kuvat ovat vain sivustoa ja kirjoja varten, ei luvatta kopioitaviksi. Toivottavasti kaikki muistavat tämän!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Emma Väärä died at the age of 103

Väärän Emma eli 103-vuotiaaksi Amerikassa – Emma Maria Juhontytär Väärä oli syntynyt Tapion no 26 torpassa. Hän lähti Amerikkaan vuonna 1917.

Emmat Väärä ja Andersson Emma Alajoki, 103, was born Aug. 22, 1897, in Muhos, Finland. She came to the United States in June of 1916 [1917], living first in Massachusetts. Emma worked as a ward maid in a hospital. She came to the Deer River area in 1921 when she was asked to cook at the lumber camp of her cousin, John Puhakka, near Mack. She married John Alajoki Aug. 11, 1921, and lived in the Deer River area most of her life.

She is survived by a son, Robert Alajoki; eight grandchildren, six stepgrandchildren, 10 great-grandchildren, 17 stepgreat-grandchildren, one great-great-grandchild and three stepgreat-great-grandchildren. Preceding her in death were her husband John in 1969 and a daughter Mildred Isaacs in 1966.

My stepdad lived in Deer River and knew John and Emma. He worked with Robert and his brother-in-law Emery Isaacs at the Co-op store in Deer River. He just told me where John and Emma lived in a little green house just outside of Deer River. 1

Funeral: Wednesday, Feb. 2, at 1 p.m. at Apostolic Lutheran Church, Deer River. Burial: Olivet Cemetery, Morse Township, Deer River. Arrangements by Carroll Funeral Home, Deer River. Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio, 5 Väärä, english | Avainsanoina | Jätä kommentti

Keränen ja Siekkinen no 23 historia

Keränen - vanha päärakennus Jaaha ja kappas minkä tilahistoriikin julkaisu jäi sitten viimeiseksi!

Tätä sitä on rakennettu kuin sitä kuuluisaa iisakin kirkkoa eikä vieläkään ole aivan sataprosenttisen varmaa kumpi oli ensin muna vai kana! Tilan historia alkaa vuodesta 1548 jolloin isäntänä oli Lasse Keränen.

Keräsen no 23 alta löytyvät mm. tilat Rantakeränen, Uusikeränen, Alaketo ja Harjula. Siekkisen no 23 alta Kulmala, Mattila, Siltala, Putila, Paakkola jne. Siekkisen tilalla oli ilmeisesti kaikkein eniten itsellisiä, torppareita ja mäkitupalaisia mitä muilla Laitasaaren tiloilla. Nämä asukkaat selviävät omalta sivultaan.

Valtavat kiitokset näiden tilojen omistajille kaikista tiedoista sekä valokuvista! Sekä pakertajille Ritva N, Lea R, Sari K, Raimo R, Pentti L, Lahja H jne jne!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Harjula, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Ranta-Keränen, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala, 23 Keränen - Uusikeränen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Pelkonen no 14 historia

Valkola - Koivikko, 1850-luku

Pelkosen tilaa on sanottu myöhemmin Kukkolaksi ja Kukkoseksi, nimenmuutos mainitaan vuoden 1899 maakirjassa. Nimi on kuitenkin paljon vanhempaa perua – viimeistään 1690-luvulta alkaen isäntänä oli Simo Kukkonen joka tuli Laitasaareen Muhoksen puolelta perheineen.

Vuonna 1750 sattui kauhea onnettomuus – silloisen isäntäperheen seitsemän lasta jäi orvoksi kun vanhemmat hukkuivat Oulujokeen, toukokuun hyisiin aaltoihin. Näistä lapsista kuitenkin yksi perusti Viinikanojan no 67 ja toinen Päätalon no 70 uudistilat, eli aikaansaavia jälkeläisiä!

Pelkosen no 14 historiaa ovat tutkineet Pirkko Kettunen ja Raimo Ranta sekä Solja. Lea Rinteeltä saimme perukirjatietoja jotka selvittivät omalta osaltaan asujaimiston sukulaisuussuhteita.

Ikävä kyllä valokuvia tilasta tai siitä lohkotuista ei meillä ole.

Tallennettu kategorioihin 14 Pelkonen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kirjantekemisrauhaa pyydämme!

Keskitymme nyt täysin kolmannen kirjan tekemiseen. Otamme vastaan vain korjauksia tai lisäyksiä tilojen Kärnä no 1 – Tapio no 26 aineistoihin.

Emme vastaa kaikenmaailman kyselyihin joita nyt jostakin syystä tipahtelee aivan solkenaan. Myöskin jäsenhakemukset laitamme jäihin pariksi kuukaudeksi. Monenlaista yrittelijää on taas linjoilla – pyrkimyksenä päästä kopioimaan sivuston tietoja, tämä tarkoitusperä paistaa jo kauas. Sivustolta ei saa viedä materiaaleja julkaisualustoille (Geni, MyHeritage, Ancestry jne). Tämä on ollut kiellettyä koko sen ajan kuin olemme sivustoa ylläpitäneet. Kopioijat saavat nopeasti nimensä sivustolle jos muu ei auta!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Ylikosunen no 9 historia

Pikku-Saarela, ilmakuva Pikkusaarela jouduttiin purkamaan Valtatie 22:n rakentamisen alta. Olemme saaneet luvan käydä kuvaamassa myös Ylikosusen talon, mutta toistaiseksi lumitilanne estää kuvausreissun! Edit: nyt on kuvattu!

Kosulankylän tilusasiat eivät olleetkaan aivan helppoja. Milloin on lisätty, milloin yhdistetty ja erotettu – liekö koskaan poistettu – manttaaleja. Sari joutui taas pähkäilemään visaisimmat ja vanhimmat jutut.

Saarelasta on lähtöisin monen oululaisen – ja muhoslaisen – tietämän Kenkä-Kosusen perustaja Aappo Kosunen jonka lentävä mainoslause oli Kengittäjä keisarin ajoista lähtien. Aappo Kosunen palveli Oulun tarkk’ampujapataljoonassa ennen kauppaliikkeen perustamista. Pataljoonasta on 1890-luvun vanhoja kuvia Kalevan galleriassa (tilaajille).

Ylikosusesta no 9 jaettuja tiloja ovat mm. Saarela, Kinnula ja Piilola, näistä on omat sivut. Saarelan sivulla on kuvattu myös Pikkusaarela, Uusisaarela, Heikkilä, Törmälä ja Siimes.

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula, 9 Ylikosunen - Piilola | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muhoksen sähköosuuskunta 100 vuotta

Jaakko Strömmerin tekemä radio

Liitto-lehti kirjoittaa – eilen 1 pidettiin Muhoksella sähköosuuskunnan perustava kokous. Osuuskuntaan on liittynyt noin 1000 osuutta, á 100 mk.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Muhoksen Osuuskaupan hoitaja V(äinö) Ervasti ja varapuheenjohtajaksi maanvilj. J(aakko) T(uomas) Karhu (Muhos Karhu no 32) sekä jäseniksi maanvilj. Antti Hyrkäs (Muhos Hyrkäs no 5), A(appo) Keränen (Ketola no 27) ja Juho Yrjänä (Yrjänä no 29), varalta mv. V(ilho Alarik) Leino (Halkovaara no 47) ja J(uho) B(enjamin) Heikkinen (Karhu no 7).

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 27 Ketola, 29 Yrjänä, 39 Koivikko, 47 Halkovaara | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kosulankylän Ns hiihtokilpailut (1933)

Hiihtokilpailut Tuvalla 26.2.1933

Tämä on yksi harvoista Laitasaaren (Kosulankylän) Nuorisoseuran talo ”Tupaa” esittävistä kuvista. Huomasin että kuvassa on päivämäärä ja kas vain, vanhoista digitoiduista sanomalehdistä löytyi artikkeli jossa kerrotaan juuri kuvan esittämästä kilpailusta! Onko mitalisteissa tuttuja tai sukulaisia? Mistä taloista nämä henkilöt olivat?

Hiihtokilpailuissa viime sunnuntaina (26.2.1933) saavutettiin seuraavia tuloksia

Miehet 10 km

  1. Eemeli Vesa 41,03 (Kauppi no 36 Petäjistö)
  2. Reino Kotajärvi 41,22 (Holappa no 51)
  3. Heikki Vesa 42,39 (Kauppi no 36 Petäjistö)
  4. Niilo Mäkelä 44,34 (Koistila no 22) *

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Auttakaa Alappe riepua

Kuvan vanhan kaartin sotilaasta on ottanut Samuli Paulaharju vuonna 1913. Alppen perheestä voi lukea Huovisesta no 15 lohkotusta Alppelasta.

Hänen virallinen nimensä lienee ollut Albert Ahlström.

Siinä vuosisadan alussa oli perustettu Rönkön törmälle noin kilometrin nykyiseltä Laukan sillalta Muhokselle päin Oulujoen eteläpuolelle pieni meijeri, jonka asiakkaina olin noin 15 taloa eli maidon lähettäjää. 1

Meijerin koneista voidaan mainita isokokoinen separaattori, vaaka maidon punnitusta varten ja iso muuripata maidon lämmittämistä varten.

Meijerin henkilökuntaa oli kaksi naista, jotka huolehtivat maidon käsittelyn ja punnituksen, lienivät olleet alansa koulun käyneitä.

Sitten oli meijerin liikkeelle paneva voima, ja se oli juuri tuo alussa mainittu Alappe. Meijeri käynnistyi, kun Alappe tarttui ison separaattorin veiviin. Hänet oli varta vasten palkattu tähän työhön. Se oli raskasta ja hikistä työtä ja kun maidonlähettäjiä oli näinkin paljon, niin veivin kiertäminen kesti ainakin pari kolme tuntia.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 15 Huovinen - Alppela, 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Viinikka no 8 historia

Viinikka 1924 Sarin kanssa yhteistyössä tätä selvittelimme, Sari ikivanhoja ja minä noita isovihan jälkeisiä aina nykyaikaan asti. Niinkuin melko usein. Erinomaisena apuna myös FM Hannu Romppainen sekä korvaamaton hieroglyfien tulkitsijamme Ritva Nygrén.

Niin historiallinen tila että melkein hirvittää! Viinikan tilan ja siihen kuuluvien viljelysten yleisilme on säilynyt likipitäen samana 1700-luvulta lähtien. Erikoisia asukkaita kuten Muhoksen ensimmäinen nimismies – ja nyt tulee hieno virkamiesnimi – Bartholomæus Levander Österbotni. Arkisemmalta nimeltään hän oli Perttu Aaponpoika Lievonen, Honkalankylässä asuneen valtiopäivämiehen poika. Hänestä voit lukea lisää täältä. Toinen historiallisesti merkittävä suku oli Kajaanin pataljoonan Paltamon komppanian päällikkö Samuel Johan Löthmanin jälkeläiset, jotka vaikuttivat talossa 1803-75 eli 72 vuoden ajan. Perheestä voi lukea myös tästä artikkelista.

Nykyisen omistajasuvun hallussa tila on ollut vuodesta 1907, ja siitäkin tulee jo 114 vuotta! Lämmin kiitos valokuvista – ne kruunaavat aina tilan historiikin!

Tallennettu kategorioihin 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti