Laitasaaren kylähistoriakirjat 1 ja 2

Kylähistoriakirjat 1 ja 2
  • 1. kirja sisältää tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78, 301 s, 35 eur
  • 2. kirja tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat, 532 s, 40 eur – kirjoja on vielä jäljellä
  • 3. kirja (Kärnä no 1 – Tapio no 26, kantatilat, ulkometsätorpat ja ns. muut talot) julkaistaan keväällä 2021 Laitasaari-Seura ry:n 20-vuotisjuhlassa
  • lue muistutus tekijänoikeuksista

Kakkoskirja julkaistiin 18.5.2019 Laitasaaren seurojentalolla, ykköskirja 28.4.2017 (loppuunmyyty). Molemmat ovat kovakantisia, mv. Ykköskirjan toinen painos otetaan syksyllä, joten sitäkin voi nyt tilata. Hintoihin lisätään mahd. postituskulut. Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta.

Tilauslomakkeen löydät täältä
Laitasaari-Seuran jäseneksi – hakemuksen voit tehdä täällä

Huom! Saamme paljon viestejä – kärsivällisyyttä – vastaamme viesteihinne kyllä, mutta pienellä viiveellä – kiireisin työsesonki on meneillään.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Porinoita Pirttijärveltä – osa 6

Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Tämä on viimeinen kuuden artikkelin sarjasta. Kiitos Pentti ja Esko!

Pirttijärvellä juhannuksena 1930 Lähiseudun erämaat ovat minulle tuttuja. Tapion (metsäyhtiö) hommissa tuli 12 vuotta Ylikiiminkiä kierrettyä, joten talot sielläkin tulivat tutuiksi. Viitaselkää myöten kuljettiin ennen hillassa.

Minulla oli Ristijärveltä kotoisin oleva apumies Eero Leinonen. Tämä poika nosti enempi kuin se MM-kisojen edustaja, oli siinä miehessä voimaa. Kyllä se edustaja ihmetteli. Hänen tyttärensä voitti para-ammunnassa maailmanmestaruuden ja olympiakultaa. Kuuluu asuvan etelässä. 1 2

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila) | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Miksi osa sivuista on suljettu?

Meiltä kysytään usein, miksi osa Laitasaaren historiasivustosta on suljettu, miksi kaikkea ei pääse lukemaan kuten joskus aiemmin.

Sivusto avattiin vuonna 2012 eli seitsemän vuotta sitten. Pari vuotta meni mukavasti, mutta vuonna 2015 ilmenivät ensimmäiset luvattomat kopioinnit. Kopioijille huomautettiin, mutta koska huomautukset eivät tehonneet, päätimme sulkea sivut kokonaan kaikilta ei-jäseniltä. Myöhemmin tehtiin muutos, jonka jälkeen tarinoita ja artikkeleja pääsee lukemaan kaikki, mutta historiikkeja vain yhdistyksen jäsenet.

Talohistorioita on tutkinut usea eri henkilö ja heillä on tekijänoikeus omiin teksteihinsä ja tutkimuksiinsa. Valokuvat on luovutettu vain sivuston käyttöön ja kylähistoriakirjojen kuvitukseksi, ei kopioitaviksi.

Laitasaari-Seura ry:n jäsenet ovat sitoutuneet sivuston sääntöihin ja näinollen pääsevät lukemaan myös talohistoriikit, joita kopioitiin kaikkein eniten.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Paulaharjun matkassa 1910

Retkikunta v. 1910

Äitini Vieno Kaski o.s. Jurvakainen (s. 1927, k. 2010 Oulu, haudattu Intiön hautausmaalle) kertoman mukaan hänen isänsä Juho Jaako Jurvakainen (s. 1887 Jurvakainen no 45) ystävystyi Samuli Paulaharjun kanssa ja oli näin mukana joillakin Paulaharjun tekemillä kuvausmatkoilla. Jaako ja Samuli Paulaharju asuivat myöhemmin melkein naapureina Oulussa. Jaako rakensi oman ison talon Oulun Tuiraan Valtatien varrelle. Äitini kertomaa:

Meidän talossa oli etupuolella leveät portaat ja kolme ulko-ovea vierekkäin. Talossa oli useampia asukkaita ja meillä oli niissä vuokralaisia. Asuimme itse alakerran toisessa päässä; vasemmanpuoleisin ovi johti meidän omaan kotiin. Meillä oli kaksi huonetta omassa käytössä. Oikeanpuoleisin ovi johti alakerran toiseen asuntoon, missä oli kolme huonetta. Siellä saattoi olla useammatkin vuokralaiset yhtä aikaa. Keskimmäinen ovi johti yläkertaan, jossa oli myös kaksi asuntoa ja niissäkin vuokralaisia. Pihapiirissä oli piharakennus, jonka toisessa päässä oli sauna ja toisessa päässä oli huone. Muistan, että siellä asui vuokralla ompelijatar, jolla ihmiset ompeluttivat vaatteitaan.

Vanhempani Jaako ja Olga myivät kaupunkitalon vuonna 1930 ja ostivat Pikkaraisen Aapolta talon, Kemilän, Viskaalinmäeltä. Olga-äidillä oli niin ikävä synnyinseudulleen. Kauan äiti ei kuitenkaan saanut tästä nauttia, hän kuoli vuonna 1933.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 45 Jurvakainen, 54 Halonen, 54 Halonen - Kemilä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Jäsenmaksulaskut 2019 lähetetty

Laitasaari-Seura ry:n jäsenmaksulaskut on lähetetty sähköpostilla jäsenille. Eräpäivä on 9.9.2019.

Kiitos kaikille jäsenillemme – te olette mahdollistaneet sivuston toiminnan jo seitsemän vuotta! Kiitämme lämpimästi myös kirjojamme tilanneita!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Porinoita Pirttijärveltä – osa 5

Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

Sanginjoen koululaisia 1937 Tämä paikka on ollut alkuaan seurakunnan torppa (Koortila no 34, Vanhatalo). Sitten Laina-äiti alkoi hakea sitä itsenäiseksi, siitä ei pappilan väki tykännyt. Seurakunnan torpparilla oli paljon taksvärkkitöitä ja omat työt tahtoi jäädä tekemättä. Äitilläkin oli se hankala tilanne, että velipoika oli armeijassa. Strömmeri oli suutahtanut, sanoi, ettei saa antaa metsää, ja kierrätti rajat rämeen laitaan. 11 hehtaaria tuli tilaksi, pikkusen kankaanlaitaa ja räme.

Myöhemmin rovasti Heikinheimolla oli tapana kiertää kesäisin järven ympäri. Heikinheimo sanoi: ”Pane paperit vetämään, saat metsää lisää”. Isä ajatteli kuitenkin, että eiköhän tämä ole tässä. Räme ojitettiin myöhemmin, mutta ei se kovin hyvin kasva. 80 metriä talosta on lähimmät hillat, hyvä asia sekin. Erikoinen perä tämä on kun ei thaimaalaiset osaa tänne.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 34 Kortila (pappila), 72 Pikkarainen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Laitasaari-Seuran jäsenmäärä 186

…ja kymmenkunta jäsenhakemusta käsittelyssä parhaillaan.

Laitasaari-Seura ry on rekisteröity 4.5.2001. Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja edistää Muhoksen Laitasaaren kylän historian ja kulttuurin tuntemusta sekä vahvistaa kylän olemusta ja imagoa kylän vanhojen ja uusien asukkaiden hyväksi. Seuran perustajajäsenet olivat Heikki Vainiokangas, Pekka Kinnula, Erkki Väliaho, Reijo Suorsa, Eero Parviainen, Pentti Ojala, Väinö P. Karppinen, Alli Karppinen, Eino Pesola, Pentti Heikkinen, Ellen Keränen, Asta Pikkarainen ja Ritva Hägglund.

Laitasaari-Seura on mukana tuottamassa sisältöä Laitasaaren historiasivustolle.

Seuran jäseneksi voi liittyä kuka tahansa kylän historiasta kiinnostunut. Liittymismaksu on 10 euroa ja jäsenmaksu 10 euroa / vuosi.

Jos haluat liittyä seuran jäseneksi, ole hyvä ja anna tietosi lomakkeella. Saat sähköpostitse jäsenmaksutiedot ja halutessasi myös jäsentiedotteita. Siirry jäsenlomakkeeseen.

Jos haluat tilata seuran tuotteita – siirry tilauslomakkeeseen.

Laitasaaren Facebook-ryhmä – muista vastata jäsenpyynnössä esitettyihin kysymyksiin.

Yhteystiedot

Puheenjohtaja Solja Holappa
Sihteeri Sari Karjalainen (ent. Heimonen)
Sähköposti laitasaari.seura [at] gmail.com

Hallituksen jäsenet Kaisu Rahko (vpj), Kalevi Leskelä, Kaarlo Mertaniemi, Pentti Lohela
Varajäsenet Ritva Hägglund, Eero Parviainen, Eila Ojala, Jussi-Pekka Silenius, Mikko Laurila (uusi)

Toiminnantarkastaja Anna Pennanen, varatoiminnantarkastaja Matti Heikkinen

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Elämää Viinikassa

Korivaaralta Viinikkaan

Reijo Kiira on haastatellut Kirsti Öröä (o.s. Kauppi) ja tämä kirjoitus liittyy Reijon tekemään sukututkimukseen. Reijo on Viinikan tyttären Maria Gustava Axelintytär Löthmanin ja tämän puolison, kruununnimismies Eric Kockin jälkeläisiä. Kirsti omistaa nykyisin Korilan eli Halkovaaran no 47. Viinikan no 8 omistajat ovat Yrjön veljen Aaro Kaupin jälkeläisiä eli Kirstin serkkuja.

Kirsti syntyi Viinikan tilalla. Hänen isänsä Yrjö Kauppi ansaitsi elantonsa liikemiehenä Oulussa, jonne perhe muutti Kirstin ollessa seitsemän vuoden ikäinen. Oulussa hän kävi myös koulunsa. Kaikki kesät Kirsti vietti Muhoksella Viinikassa, jolloin perhe muutti Korilaan.

Luonnonkauniit maisemat, Oulujoki varsinkin, jäi lapsuusajasta erityisesti mieleen. Kesäisin kaikki ottivat osaa talon töihin, saatiin käsipareja lisää. Kirstikin joutui ajamaan haravakonetta, vaikka jalat eivät yltäneet polkimille. Hyvin siitä kuitenkin selvisi. Sukulaiset, serkut ja ystävät tulivat avuksi varsinkin heinäntekoaikaan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 47 Halkovaara, 8 Viinikka | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – perunasahra

Perunasahra

Perunasahra Lahjoittanut Rönkön maatila (2008)

Hevosvetoinen laite. Ruskeaksi maalatut puuaisat, aura ja työntövarret metallia, tehdasvalmisteiset.

Aura 80 x 30 cm, varret 86 cm, aisat 295 cm. Varsien väli 60 cm, aisojen väli 79 cm.

Käyttötarkoitus: perunapellon multaus.

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaari-Päivät la 20.7.2019 klo 11-14

Laitasaari-Päivät
Rammaria soitetaan Määtänsaaressa, taustalla kaksi Isomäätän taloa – klikkaa kuvaa

Tervetuloa nykyiset ja entiset laitasaarelaiset!

… sekä he joiden juuret ovat kylällämme! Ohjelmassa mm. upeaa mieskuorolaulantaa ja perinteinen nännikuminheittokisa. Tärkeintä kuitenkin on leppoisa yhdessäolo ja porina kahvi/teekupposen ääressä, entisen Laitasaaren kansakoulun 130 vuotiaiden seinien suojassa!

Päivillä voi myös hankkia toukokuussa julkaistun kylähistoriikin – lue lisää tästä

Järj. Laitasaaren Osakaskunta, mukana myös Seurojentalotoimikunta, Laitasaaren Martat, Laitasaari-Seura ry, Laukanranta B&B (majoitusta 4 km päässä)
Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kaleva 120 vuotta

Kaleva-lehti

Kansan kaikuja Oulusta ja Oulun läänistä, tarjotaan tilattavaksi, ilmestyen 5-palstaisena tai tarpeen vaatiessa lisälehdellä varustettuna Oulussa helmikuun alusta, aluksi 2 kuukautena 2:sti viikossa keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 1 päivällä sekä syyskuusta lähtien lisäksi 6 kertaa viikossa, eli joka arkipäivä klo 6 i. 1

Sivustolla julkaistut Kalevan Akun pakinat voit lukea tämän linkin kautta. Ne on koonnut opettaja G. A. Ala-Kojolan  pojantytär Ritva Leinonen.

Sivustollamme on paljon muitakin etenkin Laitasaarta koskevia lehtijuttuja, myös muissa lehdissä kuin Kalevassa julkaistuja. Niitä voit lukea tämän linkin kautta.

Lue juhlavuoden kirjoitus tämän päivän Kalevasta – Kaleva 120 vuotta: Koettelemusten vuosi 1899 – ensimmäinen Kaleva ilmestyi suuren epävarmuuden keskelle.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti