Laitasaaren kylähistoriakirjat

Kylähistoriakirjat 1 ja 2
  • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78, 301 s. – loppuunmyyty – toinen painos tehdään kun ehditään / jaksetaan
  • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat, 532 s. – kirjoja on vielä jäljellä
  • 3. kirja (Kärnä no 1 – Tapio no 26, kantatilat, ulkometsätorpat ja ns. muut talot) julkaistaan vuonna 2021 Laitasaari-Seura ry:n 20-vuotisjuhlassa
  • 40 eur/kpl
  • lue muistutus tekijänoikeuksista

HUOM! 3. KIRJAN TAITTO ON ALOITETTU VIIKOLLA 17 (taitto tauolla kesän ajan Soljan työkiireiden vuoksi)

Kirjat ovat kovakantisia, mv. Hintoihin lisätään mahd. postituskulut. Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta. Tilauslomakkeen löydät täältä

Jäsenlomake on toistaiseksi pois käytöstä – emme ota nyt uusia jäseniä yhdistykseen koska keskitymme kolmannen kirjan tekemiseen.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Iikka Kärnän ositus- ja perinnönjako (1858)

Kartta Kärnistä

Iisakki Antinpoika Kärnä (s. 22.8.1828 Kärnä no 1) avioitui 12.7.1855 Maria Jaakontytär Huovisen (s. 17.6.1836 Huovinen no 15) kanssa. He saivat seuraavana vuonna Jaakko-nimisen pojan. Iisakin elontaival päättyi jo 29-vuotiaana; hän kuoli 23.1.1858 lavantautiin. Muhoksella näkyy kuolleen useita tähän tarttuvaan ja tappavaan tautiin. 1

Ao. selostus on ositus- ja perinnönjakokirja. Perukirjan voi lukea tästä.

Kärnä no 1, 13/24 mtl verotila Laitasaaren kylässä – josta ei leski omista mitään osaa – arvioitiin 1000 ruplan arvoiseksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 15 Huovinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Anneli Toijala – opettajasta tuottelias kirjailija

Eka- ja tokaluokkalaisia Hako-Ritalla vuonna 1950

Osa Laitasaaren lapsista kävi koulua Hako-Ritojen kotona, ilmeisesti oppilaita oli niin paljon etteivät he mahtuneet kaikki vanhaan koulurakennukseen. Uusi koulu valmistuikin vuonna 1954. Eitel Leopold Lennart Hako-Rita (ent. Ullner, s. 1896 Helsinki) oli ammatiltaan opettaja ja hänen vaimonsa Elvi Maria Antintytär Pikkarainen (s. 1901) oli Apajasta no 38.

Klikkaa kuvaa – kaikki oppilaat on tunnistettu, monta tuttua nimeä ja kasvoa!

Anneli Kyllönen (myöh. Toijala, s. 4.7.1930 Tampere) opetti Laitasaaressa ykkös- ja kakkosluokkalaisia ainakin vuonna 1950. Hän oli vasta valmistunut ylioppilaaksi, kansakoulun opettajan pätevyyden hän sai 1953. Hän toimi myöhemmin myös kansalaiskoulun opettajana sekä englannin kielen tuntiopettajana.

Anneli Toijalan tuotantoon kuuluu nuortenkirjoja, romaaneja, historiallisia teoksia, kuunnelmia, näytelmiä ja artikkeleita eri lehdissä. Lue lisää Anneli Toijalasta ja hänen teoksistaan Wikipediasta. Lukusuositus!

Parviaisen Eerolle ja luokkatoverilleen Pirkko Vesa-Pulliaiselle (joka oli ollut kuvanottohetkellä sairaana) kiitos juttuvinkistä!

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 16.10.2021

Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 16.10.2021 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta

Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous klo 14:30.

Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta koronan vuoksi rajaamme osallistujen määrän kahteenkymmeneen. Jos olet tulossa kokoukseen, lähetä viesti sihteerille sari@laitasaari.fi

Käsitellään tavalliset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Paholainen pistäysi Muhoksella (1921)

Kortinpelaajat

Kuva ei liity tapaukseen, onpahan muuten vaan mainio! Klikkaa – tunnistatko kuvassa olijat?

Muhoksella nukuttiin n.s. vanhurskaan unta. Sillä yö oli, ja Hämäräntytti oli hajottanut mustat hiuksensa nutturalta. Oulujoesta nousi utuinen usva ja Pyhäkoski lauleli että – Piu, pau – kehto heilahtaa.

Ja kuten sanottu, olivat muhoslaiset viatonna uinahtaneet ja näkivät unta sähköpylväistä, elonleikkuusta ja varajaloista y.m. päivän kysymyksistä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hartikassa viljeltiin tupakkaa (1920)

Hartikka-Rintamäki (1950-luku)

Kotimainen tupakanviljelys – odottamattoman hyviä saavutuksia

Ulkolaisen tupakan hinnan kalleuden vuoksi on alettu suuressa määrin viljellä tupakkaa omassa pellossa. Vanhana laatuna on tavallisesti käytetty n.s. nurkantakaista, mutta koska se ei ole saanut yleistä suosiota, on myöskin alettu kokeilla ulkolaisilla lajeilla ja on huomattu niiden menestyvän täällä yhtä hyvin.

M.m. on maanviljelijä Juho Hartikka, Muhoksella, viljellyt Wirginia-tupakkaa ja ovat tulokset olleet vallan odottamattomat. Pisimmät varret ovat saaneet noin 240 sm:n korkeuden ja lehti on kasvanut 60 sm:n pituiseksi.

Maku kuuluu olevan niissä parempi kuin kaupoissa olevissa lajeissa huolimatta siitä, etteivät ne ole olleet ammattimiesten valmistelun alaisina.

Sietäisi vakavasti ajatella, kannattaako uhrata ulkomaille satoja miljoonia vuosittain, koska kerran kotimainen viljelys voitaisiin kohottaa täydelleen vastaamaan oman maan tupakkatarvetta. 1

Juho Hartikka vaikuttaa olleen innokas erilaisten kasvien ja hedelmäpuiden kasvatuksen kokeilija. Lue artikkeli Hartikan omenoista vuodelta 1926.

Metsästysharrastuksestaan hän on kirjoittanut mm. Suomen metsästyslehteen vuonna 1907.

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki | Avainsanoina | Jätä kommentti

Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 2

Onko kuva Laitasaaren ampumaradalta? Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, ensimmäisen osan voit lukea tästä.

Muhoksen sk:n Kärnänkankaan ampumarata rakennuksineen oli tuon ajan ”haitekkia”. Betoninen näyttösuoja mahdollisti laukauskohtaisen tuloksennäytön ampujalle ja yleisölle. Näyttösuojassa oli mies ”laikanvarressa” ja tulos ilmoitettiin laikan asennolla maalitauluun nähden.

Sain kunnian tutustua 1990-luvulla kunnianarvoisaan, isänmaan ystävään, veteraaniin ja kaukopartiomieheen nimeltään Sulo Uitto. Minun oli helppo tutustua häneen, olihan hän isäni kanssa tehnyt useita kaukopartiomatkoja vuosina 1942-44.

Sulo Uitto kertoi syksyn 1944 tapahtumista ja siitä kun Suomi julisti sodan Saksaa vastaan. Sotatoimialueen eteläraja oli Oulujoki. Saksan armeijalle oli tulossa tarvikejuna etelästä, juna pysäytettiin Lyötyn ratapihalle Ouluun.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 49 Karppila | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Leppiniemen toimelias emäntä (1936)

Leppiniemen talo

Eilen vaipui Oulun sairaskodissa kuolonuneen emäntä Maria Augusta Kärnä, o.s. Barkman 77:nnellä ikävuodellaan. Emäntä Kärnä oli syntynyt Muhoksella Leppiniemen tilalla ja samalla tilalla myöskin vietti parhaat ikävuotensa. Myöhemmin hän siirtyi poikiensa mukana Ouluun, jossa oli viettänyt vanhuudenpäiviään. Emäntä Kärnä tunnettiin aikanaan Pyhäkosken Leppiniemen toimeliaana emäntänä, jonka käskystä koskenlaskijat saivat hyvät kahvit ja parhaimmat ruuat. Se polvi joka siihen aikaan koskia laski, on suurimmaksi osaksi muuttanut manan majoille, mutta elossa vielä olevat hänen muistoansa kunnioittavat. Lähinnä kaipaamaan jäi häntä tytär perheineen ja 3 poikaa. 1

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, 18 Rönkkö | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 1

Muhoksen ja Laitasaren miehiä (1937) Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, joka julkaistaan kahdessa osassa sivustolla. Klikkaa kuvaa isommaksi niin näet myös kuvatekstin. Huom! Kaikki kesällä julkaistut artikkelit on ajastettu jo kevättalvella.

1930-luvun laman hellittäessä Suojeluskuntatoiminta vilkastui voimakkaasti. Pitäjissä oli oma suojeluskunta ja lähes jokaisella kylällä oma alaosasto. Oulujokilaaksossa sk-toiminta oli laajimmillaan 1938-39 sekä välirauhan aikana 1940-41. Rauhansopimuksella vuonna 1944 sk-toiminta kiellettiin ja jäljellä oleva omaisuus takavarikoitiin.

Suojeluskunnilla oli erityisen aktiivinen urheilutoiminta, joka painottui nk. sotilaslajeihin talvi- ja kesäurheilussa. Kärnänkankaalle oli talkoiltu merkittävä toimintapaikka ampumaratoineen sekä huolto- ja majoitustiloineen. Sk-piirit järjestivät laajempien alueiden piirinmestaruuskilpailuja, joissa kuntien sk:t kilpailivat ankarastikin keskenään.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 49 Karppila | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kalaportaita Oulujokeen (1919)

Nuotan vetoa Oulujoella (1890) Klikkaa kuvaa, niin näet keitä siinä on! Oikealla Onni Väyrynen joka oli kappalainen Erik Pesosen vaimon sukulaispoika, hautakivi Oulun Intiössä. Pesosellakin oli Onni-niminen poika, saman ikäinen kuin kaimansa, onko hän Aulinin edessä? Toimivia kalaportaita on odotettu Oulujokeen jo ainakin sata vuotta. Merikoskeen kalaporras rakennettiin kesällä 2003. Montan kalojen ylisiirtolaite valmistui elokuussa 2017, mutta sen toiminta on ollut pettymys.

Kansanedustaja Yrjö Kesti (1885-1860) kirjoittaa:

Luullakseni ovat Oulujoen lohi y.m. paremmat kalalajit siksi suuresta merkityksestä, että on syytä ruveta miettimään kalaportaiden rakentamista tulevan voimalaitoksen yhteyteen. Se tulee tietenkin maksamaan huomattavan määrän, mutta on se kuitenkin mahdollista, kun asia otetaan aikoinaan kyseenalaiseksi.

Kartoittaessa on jo otettava huomioon se suurempi vesimäärä, minkä kalaportaat tulisivat vaatimaan, samoin kustannusarvio. Lohi nousee jokeen kesäkuun alusta syyskuun loppuun, siis suurimman vesimäärä ollessa joessa, joten se ei vedenkään vuoksi ole mikään mahdottomuus eikä se vesimäärän hukka, jonka kalaportaat tulisivat riistämään voimalaitokselta, tule tekemään siinä mitään kiusaa, kun kalaportaitten veden voisi talvi-, syys- ja kevätaikoina käyttää voimalaitoksen hyväksi.

Onhan välttämätöntä että jos Suomen valtio rakennuttaa Pohjoismaiden suurimman voimalaitoksen, saman valtion kalastushallitus suunnittelee ja rakennuttaa sen viereen maailman mahtavimmat kalaportaat. Niiden tarpeellisuus kerran kyllä tulee näkyviin. 1 2 3

P.S. Lue myös Ylen artikkeli Korkein hallinto-oikeus antoi kesällä 2020 ratkaisun, jonka mukaan energiayhtiö Fortum ei vapaudu vuosikymmeniä vanhoista velvoitteestaan kalatien rakentamisesta Oulujokeen

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö, 5 Väärä, 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Hyvä naapuri

Kesäniemiä ja vieraita Keitä kuvassa – klikkaa sitä isommaksi – ilmeisesti myös emäntä Loviisa Kesäniemen (o.s. Aho) sukulaisia Sanginjoelta? Hänen poikansa Martti Kesäniemi, Ähkysen no 37 edesmennyt isäntä, kertoo viimeiseksi jääneessä, keskeneräisessä ja julkaisemattomassa artikkelissaan huolehtivaisesta naapurin isännästä joka oli määrätty isästään orvoiksi jääneille holhoojaksi. Tekstin on luovuttanut sivuston käyttöön hänen poikansa Markku Kesäniemi.

Meidän perhe tuli Kuusamosta Kitkajärven rannalta vuonna 1903. Isäni oli käynyt kaksi kertaa Amerikassa ja oli ollut siellä kaivostöissä. Kun hän tuli takaisin Suomeen, osti hän tämän Ähkylän talon Laitasaaresta.

Raskaat kaivostyöt olivat muuttaneet hänen terveytensä. Niinpä hän ei ehtinyt olla uudessa talossa pitkää aikaa terveenä vaan sairastui keuhkotautiin. Kun isä ei pystynyt talon töihin, oli vaikea ratkaisu edessä. Joko talo myytäisiin pois, tai elettäisiin siinä niin kauan kuin pystyttäisiin.

”Mihinkä me tämän lapsijoukon kanssa?”

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti