Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

Kylähistoriakirjat 2 ja 3
  • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78loppuunmyyty – toinen päivitetty painos, jossa myös kantatilat, tehdään kun ehditään / jaksetaan
  • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulun sekä niistä lohkotut tilat (532 s.) – kirjoja on vielä jäljellä
  • 3. kirja tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) – julkaistu 14.5.2022
  • kovakantisia, mv-kuvitus
  • 40 eur/kpl (+ mahd. postituskulut)
  • lue muistutus tekijänoikeuksista

Voit myös noutaa kirjasi joko Soljalta Laitasaaresta tai Sarilta Muhokselta.
Tilauslomakkeen löydät täältä

P.S. Ennakkotilatut kirjat postitetaan ensin Laitasaari-Seuran jäsenille, sen jälkeen muille tilanneille. Kärsivällisyyttä!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren kylähistoriakirja 3 -julkistaminen 14.5.2022

Laitasaaren kylähistoria 3 (2022)

Laitasaaren seurojentalo, Rantatie 272  91510 Rova  lauantaina 14.5.2022 klo 13. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Laitasaaren kylähistoriakirja 3:n julkistaminen ja jakelu ennakkotilanneille. Kirjat laskutetaan viikolla 18 – tarkista sähköpostisi, myös roskapostilaatikko. 

Postitettavien kirjojen lähetys jäsenille aloitetaan seuraavalla viikolla. Kirjaa (646 s.) voi ostaa myös paikanpäällä tilaisuudessa (á 40 eur, käteismaksu), myös ei-jäsenet. Saatavilla myös kakkoskirjaa (tilat 27-52).

Kirjassa on tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot.

Tilauslomakkeen löydät täältä

Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren talojen ikuistajia – Aukusti Koivisto

Viinikka 1924

Taidemaalari Aukusti Vilhelminpoika Koivisto (s. 11.10.1886 Juva, k. 30.2.1962 Oulu) lienee maalannut eniten tauluja laitasaarelaisista taloista. Kuvassa teos vuodelta 1924 Viinikasta no 8 (klikkaa kuvaa isommaksi). Myös Kähkösestä no 40 lohkotusta Suvelasta ja Ketolasta no 27 hän maalasi – taulujen kuvat ovat nähtävillä tilojen sivuilla. Taideopinnot Koivisto aloitti Taideteollisuuskeskuskoulussa, joka on nykyisen Taideteollisen korkeakoulun edeltäjä. 1 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua Koivisto kävi vuosina 1906–1908.

Aukusti Koivisto meni naimisiin Ida Maria Stoltin (s. 11.2.1888, k. 21.12.1960 Oulu) kanssa toukokuussa 1915. 2 Heille syntyi lapset Lea (s. 1915, k. 2005 Rovaniemi), Pentti (s. 17.5.1917, k. 5.12.1961 Oulu) ja Ritva (s. 16.6.1924, k. 16.10.2001 Oulu). Pentistä tuli myös taidemaalari. Lea oli ammatiltaan varanotaari ja hänen miehensä Aarne Johannes Koponen varatuomari.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 40 Kähkönen, 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren kylähistoriakirja 3

Kolmas ja viimeinen kirja on mennyt painoon. Teos sisältää tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.)

Järjestämme julkaisutilaisuuden jahka kirjat ovat saapuneet Muhokselle. Lähiseudun tilaajat voivat noutaa omansa silloin. Kirjoja on rajallinen määrä, ennakkotilauksia on sisällä jo yli puolet painosmäärästä. Ole nopea jotta varmistat oman kappaleesi!

Tilauslomakkeen löydät täältä (klikkaa linkkiä)

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Piti Ukko Noakkia esikuvanaan (1933)

Kieltolain päättymisestä 90 vuotta
Keitteli viinaa ja joutui poliisin kanssa tekemisiin

Toissapäivänä löysivät Muhoksen poliisiviranomaiset Muhoksen Laitasaarenkylästä Viskaalin talossa vuokralaisena asuvan miehen varastoista täydelliset viinankeittovälineet, jotka rikottiin. Toimitetussa kuulustelussa myönsi mies tuontuostakin keitelleensä viinaa ja pitäneensä siinä hommassa ohjeenaan ukko Noakkia, joka hänen tietojensa mukaan oli maailman ensimmäinen viinankeittäjä.

Samalla hän ilmoitti, että hän on jo 70 ja vaimonsa 76 vuoden vanha, joten heillä pitäisi, ainakin mitä viinankeittoon tulee, jo olla jonkinlaisia etuoikeuksia. Nämä selitykset eivät kuitenkaan mitään auttaneet vaan ukko ”stämmättiin” oikeuteen vastaamaan luvattomasta tehtailustaan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren historiasivusto 10 vuotta

Lohta nuotalla Oulujoella 1929 Laitasaaren kylähistoriasivusto täyttää tänään kymmenen vuotta.

Projekti on ollut massiivinen. Se on vaatinut pitkää pinnaa sekä sataprosenttista sitoutumista. Vastaavanlaista, yhtä perusteellista kylähistoriasivustoa lähdelinkkeineen ei ole toteutettu missään muualla Suomessa – tuskin maailmallakaan.

Sivustolla on käyty sen olemassaolon aikana n. 1,4 miljoonaa kertaa (Analytics 22.3.). Se on myös palkittu kahdesti – palkinnoista ja muista detaljeista voit lukea edellisestä vuosiartikkelista.

Kolmas ja viimeinen kyläkirja (646 s.) on mennyt painoon tällä viikolla. Painosmäärä on rajattu; yli puolet siitä on jo ennakkotilattu. Pyrimme järjestämään kevään aikana julkaisutilaisuuden, jossa tilattujen kirjojen jakelu onnistuu helpommin. Sen jälkeen hoidamme postitettavat kirjatilaukset. Tilauslomakkeeseen tästä (avautuu uuteen ikkunaan)

Sivustolla ei enää julkaista kovin aktiivisesti artikkeleja, mutta ainahan voi myös lukea aiempia kirjoituksia joita on julkaistu 858 kpl. Voit käyttää vasemmassa laidassa olevaa teemapilveä tai tarina-arkistoa. Suosituimpia teemoja ovat Muistelut ja Oulujokeen tai Henkilöihin liittyvät. Akun Pakinat ovat kestäneet historian aikajanalla – samoja teemoja jo sata vuotta sitten! Vanhoja valokuvia voi katsella näiden artikkelien kautta. Sota-ajan artikkeleja löytyy myös useita.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Vastuullisen sukututkimuksen julkilausuma

Maamme valtakunnallisesti toimivat sukututkimusjärjestöt, Suomen Sukututkimusseura ja Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ovat antaneet yhteisen julkilausuman vastuullisuudesta sukututkimuksessa.

Erityisesti: Huomioidaan myös toisten sukututkijoiden oikeudet

Sukututkijat kunnioittavat myös toistensa oikeuksia. Tämä koskee ennen muuta tekijänoikeutta ja sen lähioikeuksia. Sitaattioikeutta käytetään hyvän tavan mukaisesti ja kuvaajan oikeus päättää oman valokuvansa käyttämisestä huomioidaan. Sukukirjoissa (kirjamme sisältää myös sukututkimuksia) kunnioitetaan 10 vuoden luettelosuojaa ennen sukutaulutietojen syöttämistä yhteisessä käytössä olevaan verkkopalveluun.

Ensimmäinen kirjamme julkaistiin 2017 eli vasta 2027 on siitä lupa tallentaa tietoja julkaisualustoille. Jos olet kuitenkin niitä tallentanut niin ole hyvä ja poista.

Lue sivuston ohje tästä – tekijänoikeudet on mainittu etusivun oikeassa reunassa jo 2012 kun tämä sivusto avattiin.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Nuottarannan kilpahiihto (1921)

Hiihtokilpailut v. 1936

Ensimmäinen sana, jonka Nuottarannan mainehikkaat lylynlykkijät valuttivat huuliltaan eräänä vesisateisena sunnuntaiaamuna, oli sellainen, että siitä tavallisesti painetaan vain ensimmäinen ja viimeinen kirjain, ja on sillä alkuaan nimitetty n.s. pimeyden pääruhtinasta, sikäli, mikäli, asianomaisessa valtiossa vielä elellään monarkian hengessä.

Koko Nuottaranta suhtautui ymmärryksellä tuohon mielenilmaisuun, vaikka nuottarantalaisista ei voida veisata läheskään kaikkia säkeistöjä tuosta kuuluisasta virrestä: ”Ah kuinka paljon pakanoita.”

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kalevalanjuhla Muhoksella (1885)

Kaiku 15.7.1885 NO 56, s. 2

Kalevalanjuhlaa Muhoksella vietettiin viime lauantaina tämän kuun 11 päivänä Tikkalan mäen ja kirkon välisellä kentällä. Tämä paikka on jo luonnostaan kaunis, ja sopi erinomaisen hyvin tarkoitukseensa. Juhlaa varten oli siihen laitettu erityisiä varustuksia. Ympäriinsä nähtiin lippuja ja koivuja. Toisessa laidassa oli havuportti ja portin päällä havuköynnösten ympäröimä kirjoitus ”1835 Kalevala 1885” sekä toisessa laidassa niinikään lipuilla ja köynnöksillä somasti koristettu puhelava. Keskellä kenttää oli pitkä salko liehuvine lippuineen.

Ilma oli mitä kaunein, niinkuin luonto muutenkin. Kansaa lienee ollut koolla 600 hengen paikoilla. Oulun vapaaehtoisen palonsammutuskunnan soittokunta soitti juhlan aluksi ”Suomen laulun”, jonka jälkeen nousi puhelavalle lehtori M Rosendahl 1 pitämään puheen isänmaasta ja velvollisuuksistamme sitä kohtaan.

Seurasi sitten ”Savolaisen laulu” ja uusi puhe, jonka piti ylioppilas A Snellman 2 siitä ”minkämoiseksi Kalevan runot kuvaelevat tosimiehen ja tosinaisen”. Puheen jälkeen kajahti ”Maamme laulu” ja ”Kuule kuinka soitto kaikuu”.

Hetken perästä kansakoulunopettaja Polvinen 3 nousi puhelavalle ja lausui muutaman sanan suomalaisesta sananparresta: ”Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto”. Vihdoinkin luettiin muuan runo, joka oli tilaisuutta varten sepustettu.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Yleisöltä (1941)

G. A. Ala-Kojola opettajaseminaarissa Me sivistyneen ajan valistuneet ihmiset saamme monesti halveksivasti hymyillä monelle vanhan ajan käsitykselle – niinkuin sillekin, että tämä pieni, vähäpätöinen maapallo olisi muka kaiken olevaisen keskipiste ja että kaikki muut taivaan kiiluvaiset tähdet kiertäisivät tämän ainutlaatuisen arvokkaan kappaleen ympäri, jota sanotaan maaksi. Vaikka maata tässä on mitätön kourallinen esim. kiveen verrattuna, puhumattakaan kiinteän kuoren alla olevista tuntemattomista kiehuvista ainemassoista, jotka suurimmalta osalta muodostavat tämän ns. maapallon.

Niin me teemme – hymyilemme ja halveksimme. Ja me teemme sen siksi, että me itsekin tunnemme olevamme sellainen ainutlaatuinen suuruus kaiken vähäpätöisyyden keskellä. Me olemme se suuri jättiläinen, joka on määrätty johtamaan maailman kohtaloita – se nero, jonka on vaikea käsittää ja varsinkin sietää sitä auttamatonta typeryyttä, joka on vallitsevana ilmiönä meidän ympäristössämme. Jospa vaan me saisimme ohjata kansaa – ja miksei saman tien kansojen kohtaloita! Mutta ei – tylsä ympäristö ei näe meidän suuruuttamme. Siihen se on liian tyhmä!

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti