Huovisen poikaa puri käärme – ja muita kuulumisia

Heinäntekoa Laukassa Klikkaa kuvia isommiksi niin näet kuvatekstit – kuvissa muutamia tunnistamattomia ihmisiä.

Kiirut on aika nyt että eipä tahdo joutaa kynään kajota. Koska eivät ne, joilla olisi paremmin aikaa ja ovat kynään kykeneväisempia, näytä huolivan lukijain tiedon halujen tyydyttämisestä paikkakunnallamme, olen päättänyt joskus ottaa kynän kankiaan käteeni ja töhertää muutamia riviä O. I. lehden arvoisille palstoille.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 15 Huovinen, yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Korttijonossa (1946)

Ostokortti - Leskelä Heikolta tuntuu elämä: jalat ovat tönkkönä, selkää vihloo ja korvissa soi 25:n epävireisen puhelinlangan sinfonia, varpaitten päällisnahka on riekaleina sekä kantapäissä on pahoja lyöttymiä, mustelmille iskettyjen kylkinahkojen alla voi olla poikki muutamia kylkiluita, mutta saattavat ne silti olla suurin piirtein ehyetkin – tuntuu vain siltä kuin olisivat poikki, mikä ei olisi ihme ollenkaan, kun on seisonut korttijonossa yhden pitkän rupeaman. Ei, ei tässä ole liioittelua vähääkään, paremminkin tämä on hyvin lievästi sanottu.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Heinäpoutaa Laitasaaressa

Holapan heinäväkeä

Lukekaapas aiemmin julkaistuja heinäntekomuistoja tämän linkin kautta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Jättiläistarinoita – osa 5, Vorna

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

Soutajat Leppiniemessä Vorna oli mahtava Jättiläinen ja asui Kuhmonniemen pitäjän Lentuan kylän kohdalla Venäjän puolella rajaa. Siellä hän eleli vaimonsa kanssa Vornanniemessä olevassa majassaan. Nykyisessä Miinovan kylässä olivat he ainoat asukkaat. Hänen kerrotaan olevan tavattoman kookas ja vahva, kuten muutkin Jättiläiset. Luonteeltaan hän oli julma ja hankki elatuksen ryöstämällä muiden ihmisten omaisuutta. Suurella veneellään kulki hän vuosittain Kuhmon, Sotkamon, Paltamon ja Oulujärven vesiä alas mereen saakka, ryöstäen ja surmaten ihmisiä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kustaa Similä – perinnelaulujen taitaja Amerikassa

Perhekuva Similät Amerikansuomalaisen mainarin ja perinnelaulujen taitajan Kustaa Aaponpoika Similän (s. 19.1.1880 Muhosperä Similä) sukujuuret ovat Laitasaaren Laukan no 24 talossa. Kustaa oli Laukan tilan isännän Matti Tallmanin tyttären Liisa Laukan (s. 12.12.1779 Laukassa) ja hänen puolisonsa Kaaperi Matinpoika Korhosen (myöh. Kettunen, s. 27.10.1779 Utajärvi) lapsenlapsi eli pojan tyttären poika.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka | Avainsanoina | 2 kommenttia

Pellonpää – Vänttilän torppa

Heikki Juhonpoika Holappa (1880-1918) Olenpa näköjään kirjoittanut jo kaksi vuotta sitten tarinaa Pellonpäästä, Vänttilän mäkituvasta/torpasta. En ole muistanut laittaa siitä mainintaa etusivulle, joten nytpä tulee.

Torppari Juho Juhonpoika Holappa oli lähtöisin Holapasta no 51, jonne suku oli tullut Ähkysestä no 37. Aivan alkuperäisiä ähkysläisiä eivät hekään olleet vaan olivat Poutiaisia Utajärven Niskankylältä.

Torpparin jälkeläiset muuttivat aikoinaan Amerikkaan – kuten kuvan mieskin. Torpasta ja sen asukkaista voit lukea täältä.

Tallennettu kategorioihin 61 Vänttilä, 61 Vänttilä - Pellonpää | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren Tuvan tontin kauppakirja

Tonttimaan kauppakirja

Nuorisoseuran tuvalla Tänä juhannuksena (2014) satoi räntää – siksi artikkelikuvana talvinen Tupa, Laitasaaren Nuorisoseuran talo. Tunnistatko henkilöitä? Miltä ajalta kuva on?

Täten myymme ja luovutamme me allekirjoittaneet omistamastamme Yli-Kosulan 3/8 manttaalin suuruisesta perintömaasta no 9 Muhoksen pitäjään Laitasaaren kylästä 4 179 neliömetrin suuruisen tontti-palstan Rantapellon yläpäästä Kosulankylän Nuorisoseuralle kolmentuhannen (3 000) Suomen markan kauppahinnasta, josta tuhat (1 000) Smk heti käteisellä maksetuksi kuitataan ja tuhat (1 000) Smk kuluvan vuoden ajalla, sekä loppu tuhat (1 000) Smk vuoden 1924 ajalla.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen | Avainsanoina , | 3 kommenttia

Juhannusperinteistä

Anni ja Emil Vesan juhannushäät 1937 Vietämme keskikesän juhlaa täällä kauniissa Laitasaaressamme – maisemassa vehreimmässä – Oulujoen kauniissa välkkeessä. Tätä keskikesän juhlaa on vietetty jo paljon ennen kristinuskon tuloa, sillä kesän valoisimpana aikana esi-isämme viettivät säänjumala Ukon juhlaa sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Keskiajalla sitä alettiin viettämään säännöllisesti Johannes Kastajan nimipäivänä hänen syntymäjuhlanaan. Vanhoista asiakirjoista vuodelta 1316 on löydetty maininta Nativitas Johannis baptiste.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Tuohinon sukua Kanadasta

Sofia Helena Kaaperintytär Tuohino (s. 16.4.1885) Tällä viikolla on Laitasaaressa vieraita Kanadasta. Kuvassa on pariskunnan miespuolisen jäsenen isoäiti Sofia Helena Kaaperintytär Tuohino (s. 16.04.1885 Kiiminki, k. 6.3.1952 Ladysmith BC, Kanada).

Sofian vanhemmat olivat Kaaperi Juhonpoika Tuohino tilalta Tuohino no 71 ja Anna Helena Jaakontytär Jaara Kiimingistä. Samaa sukua asuu edelleenkin Tuohinossa; uudistila perustettiin vuonna 1799.

Tutustumme yhdessä sekä Laitasaareen että Kiiminkiin ja Hailuotoon, joilla paikkakunnilla on suvun esivanhempia asunut.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 71 Tuohino | Avainsanoina | Jätä kommentti

Turisteja Orimattilasta vuonna 1901

Kesäisiä muistoja – havaintoja orimattilalaisten Pohjanmaan matkoilta

Koskivenettä vedetään vastavirtaan Iltapuoli oli käsissä kun kuljimme pitkin kuuluisia Limingan niittyjä. Entistä mainettansa eivät nämä kauttaaltansa enään kannata. Pikku metsää (pajustoja) oli nähtävissä suurilla aloilla, joitten välillä kasvoi lyhyttä lehtiheinää. Metsättömillä paikoin, ottaen huomioon yleisen kuivuuden, oli heinä heikonlaista eikä siis niin mainetta ansaitseva kuin suuri, peninkulmia käsittävä pinta-ala. Eräällä kohdalla näimme 6 kirkkoa yhta aikaa. Silmänkanto sinistä, josta luultavasti jatkui Pohjanlahden siintävä pinta.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | 1 kommentti