Aku pakinoi – Toivomuksia (1949)

Kalevan lukua Kaiken syönnin ja mässäämisen jälkeen tuntuu ruumiissa olevan suuri raukeus ynnä väsymys. Tuntuu aivan mahdottomalta ajatuskin, että tämän joululoman jälkeen pitäisi taas ruveta töihin: vaikkapa vain heiluttamaan pelkkiä leukoja. Kyllä se vain on urakka sekin, rakas lukija, vaikka sitä kutsutaan henkiseksi työksi (ja kaikkea muuta kuin henkevää, kun on yli kolmekymmentä vuotta soitellut samoja levyjä), jota jotkut eivät lue työksi laisinkaan.

Aika on parantanut. Aikako? Tyhjä sana, pelkkä mielikuva, jolla ei ole mitään muuta oleellista kuin se, että sitä voidaan mitata. Eikä se siis parane eikä huonone. Olot ja eläminen sitä tekevät. En kuitenkaan ehdota, että ”kielinerot” taas keksivät jonkin uuden sanaidiootin, jonkin sellaisen ”kehon” tahi ”seisakkeen”. Kansan elävästä kielestä saadaan kaikki, mitä sillä alalla tarvitaan; kaikki muu on soopaa, vaikka sitä miten hajustettaisiin.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rovastintarkastus Muhoksella 1688

muhos_sinettiItsenäistyneen Muhoksen pitäjän sinetti maakirjasta vuodelta 1779 – MOHOS SOCHNE SIGILL. Keskuskuvassa Muhosta luonnehtivat lohi ja suomaisema yllään aurinko.

Harvinaisen löydön Pyhäjoen seurakunnan materiaaleista teki Anu Koivunen (ks. Anun historia-aiheinen blogi). Tekstin käännös Ritva Nygrén.

Rovasti Jacobus Frosteruksen kirjoittaa Oulussa 10.5.1688 ”Oulun seurakunnan emäkirkon kappelin ja monien (fleera) saarnapaikkojen sijainti”

Emäkirkko on Oulun kaupungissa Limingan pitäjän kirkosta 2 ½ peninkulmaa pohjoiseen ja Iin pitäjän kirkosta neljä peninkulmaa etelään. Mutta Oulun ja Iin emäkirkon välillä on Haukiputaan kappeli, mikä kuuluu Iin pitäjään.

Oulun emäkirkolla on kaksi kappelia:

  1. Oulunsalon kappeli emäkirkosta yksi penikulma etelään, täällä saarnataan joka toinen sunnuntai.
  2. Muhoksen kappeli emäkirkosta neljä peninkulmaa kaakkoon ylävirtaan Oulujokea, mikä jatkuu Oulujärveen ja Kajaaniin. Tässä kappelissa asuu kaksi vakinaista kappalaista.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kun pehtoori tuli Koivikkoon

Salmit Koivikossa 1930-luvulla

Luettuani kirjoituksen entisestä Koivikon pehtoorista Lauri Salmesta, tuli mieleeni hänen kanssaan vuosia sitten käyty keskustelu. Olimme sopineet että haen hänet Koivikkoon kyläilemään ja niin myös tein, oli muistaakseni vuoden 1985 kesä.

Tullessamme Rauhalan kohdalle hän pyysi pysäyttämään auton ja kertoi tulostaan Koivikkoon pehtooriksi. Rauhalassa oli silloin kestikievari. Koska matkarasitus painoi junalla Uudeltamaalta Ouluun matkustaessa, hän päätti jäädä kestikievariin yöksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko, 56 Penninkangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Tietoja Muhoksesta (Suomen metsästyslehti v. 1907)

Hartikka-Rintamäki (1950-luku)

Juho (Janne) Juusonpoika Hartikka (alk. Haataja), Rintamäen talon isäntä 1884-1936, oli innokas metsästäjä. Hän kirjoitti useita kirjeitä Suomen metsästyslehteen. Ohessa yksi niistä. Lienee aika tyypillistä vuosisadan alun metsästyskertomusta.

Talollinen J. Hartikka on kirjoittanut metsästystavoista y.m. allekirjoittaneelle ja kenties huvittaa eteläsuomalaisia ja muita metsästysurheilijoita tutustua Hartikan mielipiteisiin, jonka vuoksi tämän kirjoituksen olen koonnut hänen neljästä eri kirjeestään ja hänen luvallaan Suomen Metsästyslehteen julkaistavaksi lähettänyt. Metsästystä sanoo Hartikka harjoittaneensa 10-vuotiaasta asti, hän on nykyään 47 v. vanha. Petoelukoita kettuja, on hän tappanut 400, etupäässä kaularaudoilla, mutta myöskin myrkyllä ja ajokoirilla.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 3 Hartikka - Rintamäki | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Tunnistatko kuvan henkilöt?

Tuntemattomia

Kuvassa olevia henkilöitä on muissakin Laitasaaren otoksissa, joten tunnistukset olisivat nyt arvokkaita. Keitä he ovat? Kuvan on ottanut Martti Kesäniemi.

Kuvaan on saatu tunnistus, jolle toivotaan vahvistusta:

Takana vas. Heikki (Juho Heikki, s. 1892), Helli Matilda (s. 1901, myöh. Honkarinta), Kalle (Kaarlo Iivari, s. 1899), Lyyli Maria (s. 1910, myöh. Kassinen) ja Wietti Antero (s. 1904) Aho. Edessä perheen vanhemmat, Kuusamosta vuonna 1899 tulleet Antti Juho Heikinpoika Aho (s. 1861, k. 1936) ja Riitta Kaisa Juhontytär Kesäniemi (alk. Oikarainen, s. 1869, k. 1943). Keskellä oleva tyttö voisi olla nuorin eli Senja Eeva (s. 1915, myöh. Isokangas). Perhe asui Pesolassa no 58.

Katso myös muita tunnistamattomia ryhmäkuvia täältä.

Tallennettu kategorioihin 58 Pesola, 58 Pesola - Ala-Pesola | Avainsanoina | 1 kommentti

100 000 yksittäisen lukijan raja ylitetty

Google Analytics antaa sivuston käyntistatistiikasta seuraavat luvut:

20161214Käynnit: 239 799
Yksittäiset lukijat: 100 010
Sivukatselut: 879 995

Sadantuhannen yksittäisen lukijan raja olisi tosin ylittynyt aikoja sitten jos emme olisi pitäneet kesätaukoja. Edelliset lukemat näet täältä, viime huhtikuulta.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Maidon matkassa

Karjatilojen muutos Laitasaaressa Oulujoen pohjoispuolella 1950-2016

Rintamäen lehmät rannalla Vuonna 1950 oli maitoa tuottavia tiloja noin 50. Näistä puolet oli pieniä 1-5 lehmän tiloja ja suuremmat 8-15 lehmän tiloja.

Karjanhoitoon liittyvät työt tekivät usein naiset, jotka samalla hoitivat perheen lapset, miehet kävivät muualla töissä. Järjestelmä oli hyvä kun lapset saivat olla kotona ja oppivat tekemään kotitöitä pienestä pitäen.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | 1 kommentti

Laitasaari-kalenterit 2017 on arvottu!

Kaikkien kylähistoriakirjan ennakkotilanneiden kesken on arvottu 20 kpl kalentereita. Olemme ottaneet sähköpostitse yhteyttä jokaiseen arvonnassa voittaneeseen. Samoin kirjan tai kalenterin tilanneisiin.

Kirjoja voi tietysti tilata edelleenkin. Sen verran on tilauksia nyt koossa, että ensimmäinen painosmäärä on 200 kpl. Monet kiitokset kaikille ennakkotilanneille!

Ks. kirjatiedote – suoraan tilauslomakkeeseen pääsee tästä.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Tulevaisuuden Laitasaari?

Päivärinne nyt (2016)

Päivärinne marraskuussa 2016. Oikealla tie, joka vie vastakaavoitetuille Päivänpaisteenmaan tonteille, joille infraakin on jo rakennettu.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | 1 kommentti

Sanginjoen kansakoulutalon kustannusarvio 1914

Sanginjoen vanha kansakoulu

Reijo Kamulalla on arkistossaan Sanginjoen kansakoulun papereita. Ohessa osa koulurakennuksen kustannusarviosta vuodelta 1914

  1. Päärakennus päreillä katettuna, vuorattuna, öljymaalattuna, peltivaippauuneilla, valmiina 11 300:-
  2. Ulkohuoneus, päreillä katettuna, punamaalattuna, valmiina 1 684:-
  3. Sauna samoin 976:-
  4. Kivikellari samoin 365:-
  5. Palovakuutus työn aikana 100:-
  6. Kaivo 150:-
  7. Aitaus pihamaan ympärille 340:-
    Summa yhteensä 14 915:-

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 72 Pikkarainen | Avainsanoina | 2 kommenttia