Vuosikokous ja kirjan julkistaminen 28.4.2017

Laitasaaren kylähistoria 1 (2017)

Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous pidetään perjantaina 28.4.2017 Laitasaaren seurojentalolla, Rantatie 272, 91510 Rova. Hallitus kokoontuu klo 16:00 ja vuosikokous alkaa klo 16:45. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet.

Laitasaaren kylähistoriakirja 1:n julkistaminen ja jakelu ennakkotilanneille heti kokouksen jälkeen klo 18. Postitettavien kirjojen lähetys aloitetaan seuraavalla viikolla. Kirjaa (301 s.) voi ostaa myös paikanpäällä tilaisuudessa (á 35 eur, käteismaksu), myös ei-jäsenet. Tilauslomakkeen löydät täältä.

Kahvitarjoilun hoitaa Laitasaaren Martat, varaathan kahvirahan käteisenä.

Tervetuloa!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren historiasivusto 5 vuotta

tuntemattomia_lapsia_lahde_markku_kesaniemi_0002b_sp Kaikki sivun kuvat ovat tunnistamattomien gallerioista – keitä he ovat? Klikkaa kuvia isommiksi!

Jälleen yksi vuosi takana Laitasaaren kylähistoriaa! Eipä olisi uskonut että tätä rakennettaisiin kuin sitä kuuluisaa Iisakin kirkkoa :-)

Viidessä vuodessa sivustolle on koottu

  • historiikkeja yli 80 talosta (myös lohkotut mukaanlukien) ja usea on viimeistelyä vaille valmis – ks. historiikkiartikkelit
  • sivuja yhteensä 429 kpl (mm. talosivut ja niiden kuva- ja apusivut)
  • artikkeleja 604 kpl (eli etusivun tarinoita – kaikki listattuina aakkosjärjestyksessä täällä – klikkaa linkkiä)
  • valokuvia 1.704 kpl (muistathan ettei sivuston kuvia saa käyttää ilman lupaa, niinkuin ei tekstejäkään).

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Maria Tähtelä, Laitasaaren koulun ensimmäinen opettaja

Laitasaaren koulu Kansanopettajan ohdakkeinen tie ei vaadi yksinomaan päteviä tietoja ja taitoa, vaan se ennenkaikkea edellyttää eräitä henkilökohtaisi ominaisuuksia, joita on suotu vain aniharvoille. Maria Tähtelä oli yksi sellainen, jonka kehtoon suopea kohtalo oli lahjoittanut opettajan ja kasvattajan rikkaat kumminlahjat ja ne hän uskollisesti tahtoikin kantaa nousevan ihmistaimiston hyödyksi ja onneksi.

Maria Tähtelä syntyi Haapaveden Tähtelän talossa talonpoikaisessa kodissa. Vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Pirteä ja tiedonhaluinen oli Maria-tytär ja henkinen lahjakkuus ilmeni jo hänessä lapsena olleessaan, vaikkakin ruumiin voimat olivat heikot, jonka kohtalon kirot painoivat läpi koko elämän.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 38 Inkala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Suuri tulipalo Muhoksella (1916)

Koivikon rakennuksia vuonna 1908

Koivikon karjakkokoulun päärakennus palanut

Sunnuntaina iltapäivällä klo 6 tienoissa syttyi Muhoksella valtion omistaman Koivikon karjakkokoulutilan osaksi kaksikerroksinen päärakennus palamaan, tuhoutuen lyhyessä ajassa perustuksiaan myöten.

Rakennuksessa, jossa oli kaikkiaan toistakymmentä huonetta, asuivat tilan työnjohtaja, miehinen palvelusväki, emännöitsijä ja keittäjätär, jotapaitsi siinä olivat kouluhuoneet.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Naisten päivä

Äiti tyttärineen?

Naisten päivä.
Keväimen kättely.
Auringon tervehdys.
Valoa, sineä, säteilyä.
Oli pitkä ja harmaa talvi.
Sinä hymyilet.
Silmäsi syttyvät
kun on Sinun päiväsi.
Naisten päivä.
Onnitteluja. Iloa!
Se on hyvä. Ilo ja onni
ovat elämää. Osa päiviämme.

Mutta etkö juuri vain
muistellut, kaivannut…
Sekin on hyvä.
Kaipaus on elämää
ja muistaminen. Tärkeää
varsinkin erikoisina päivinä.
–   Auringon laskua viimesuvista
vesillä liikkuessasi tai säveltäkö
mielesi pohjimmaista tapailit…

Ehkäpä kangasteli
pari riviä runoa
kauan luetusta esseestä…
Miten se kuuluikaan:
Käsiä, suonikkaita,
työssä rustottuneita
naisten käsiä yli meren meurujen
ja vuorten harjanteiden
ojentuvat Sinua kohti
tuskien takaa,
veren ja kyynelten läpi.
Mustia, valkoisia, keltaisia
käsiä. Sukupolvia vaalineita
ja rakastaneita koko ihmiskuntaa.
Kaiketi tämä muistui päivänäsi…
Kansainvälisenä.

– Salli Lund, teoksesta Runon tupa, 1973

P.S. Kansainvälinen naisten päivä Wikipediassa – tunnistatko kuvan naisia? Koistilan tienoon kuvia Annusen Jukalta.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Amerikan kirje Laitasaareen (1890)

Kirje on kirjoitettu Paavo Heikinpoika Holapalle (alk. Räisänen Kuusamosta, s. 1827, k. 1892) ja hänen toiselle vaimolleen Maria Kristiinalle (o.s. Tiilikainen, ent. Mäkelä, s. 1825, k. 1898) jotka asuivat Holapassa no 51.

Allekirjoitus puuttuu, mutta kirjeen on todennäköisesti kirjoittanut Paavon ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Jaakko (s. 1857, k. 1929) joka muutti Amerikkaan vaimonsa Kaisa Johanna Ketolan (myös Hämälä, s. 1857 Ketola no 27, k. 1924) ja neljän lapsensa kanssa vuonna 1888. Kirje on lähetetty Michiganista, Houghton Countysta. 1 Pariskunta vanhoilla päivillään ylläolevassa kuvassa. Kuva linkitetty täältä.

Atlantin kuparikaivannolta 16. päivä helmikuu 1890

Rakkaat vanhukset Paavali Holappa vaimoineen. Tämän hengettömän sanansaattajan kautta ja nöyrällä sytämen rakkailla terviisillä tulemme tykönne ja saamma tietää antaa että me voimma hyvästi kaiken ruummiin terveyten puolesta.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 44 Arola, 51 Holappa | Avainsanoina | Jätä kommentti

Tarmokas raajarikkoinen

Uusi Suometar-lehdessä oli julkaistu ao. kirjoitus 21.2.1895. Mainittu J. P. Valkola (alk. Greus, s. 7.8.1841, k. 50-vuotiaana 16.1.1892 keuhkokuumeeseen) oli muhoslainen valtiopäivämies, kunnankirjuri ja maanviljelijä. Voit lukea hänestä lisää täältä. Yksi Valkolan tyttäristä eli Hilma, myöh. Huovinen emännöi Heljän no 41 tilaa.

Valtiopäivämies Juho Pietari Mikonpoika Valkola eli Greus Muhoksen pitäjän Laitasaarenkylän Ylimäkelän puolella elää talollisena Olli Pesonen, joka on syntynyt Pesolan talossa Sangijoen kinkerissä.

Jo lapsena on häneltä hermostunut ja kuivettunut vasen käsi kerrassaan avuttomaksi, mutta siitä huolimatta on hän lähtenyt 15 v. vanhana vieraan työhön henkeään elättämään.

Viimeksi oli hän ollut renkinä yhdessä talossa, nimittäin Muhoksen Valkolassa yhteen perään 17 vuotta; tästä pitkällisestä ja uskollisesta palveluksesta maanviljelijä J. P. Valkola-vainajan esityksestä Oulun läänin talousseura palkitsi hänet kunniamerkillä.

Sillä tavalla, tarmollaan ja säästäväisyydellään, on hän koonnut sellaisen varallisuuden, että on voinut ostaa pienen maatilan, jossa nyt elelee tyydyttävästi toimeentullen ja itse toimittaen vielä isännän ja rengin tehtävät, vaikka on jo täyttänyt 56 vuotta.

– Kaiku

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 58 Pesola | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ahlholmit Laitasaaressa

Yrjö Johannes Ahlholm (myöh. Visavaara, s. 22.8.1896 Tornio, k. 8.8.1946 Oulu) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Riitta Juho Erkintytär Katajamaa. Yrjö vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Antintytär Hyrkin (s. 30.11.1892 Hyrkki no 12) kanssa.

Hyrkkiläisiä Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13.9.1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1.3.1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1.5.1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan.

Suomeen hän palasi toipilaana 1.12.1918. Hän liittyi 12.2.1919 kersanttina Tornion rajavartiopataljoonaan ja toimi siinä rajavartioesimiehenä, kunnes siirtyi 1.4.1919 tullivartijaksi pohjoisrajan rajatullivartiostoon.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Sanginjoen kuvia tunnistettavaksi

Sanginjoki kuuluu Laitasaaren kylään, vaikka moni ei sitä välillä usko, onhan se hieman etäänpänä Oulujokivarresta. Sivustolle on nyt lisätty teema Sanginjoki, jonka kautta siihen liittyvät artikkelit löytyvät helpommin, kokeile tästä linkistä.

Sanginjoelta olemme saaneet myös upeita kuvia. Jaamme ne tähän artikkeliin, jotta voitte tehdä tunnistuksia. Klikkaa kuvia, niin ne avautuvat isompina ja näet kuvatekstit – keitä on tunnistettu tähän mennessä.

Vinkatkaa myös muille sanginjokisille, että kävisivät katselemassa näitä kuvia. Kiitos jo etukäteen! (klikkaa linkkiä Lue koko teksti niin näet kaikki kuvat)

Pirttijärvellä juhannuksena 1930

Kuva 1 – lähes kaikki tunnistettu

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hilda Törmänen from Kuusamo via Laitasaari to USA 1903

EMIL  JOHN LEHTIMAKI was born in Lempäälä Finland in 1883 (Johan Emil Juhonpoika Lehtimäki b.  24.9.1883 Lempäälä, was son of railroad guard and went to USA with passport dated 1902, used later name Maki and Hill – information added by Solja. 1)

Hilda Maria Hill Tormanen His son Arnold tells about his childhood family:

My dad ran the farm for almost 30 years. He then took the job of managing the local farmers cooperative in Astoria, Oregon. By then Hugo and I were old enough to do most of the farm work. My dad died of natural causes in 1956 at the age of 74.

HILDA MARIA HILL, Hilda Tormanen (in the picture) was born in Kuusamo, Finland 17.12.1879. After she married my dad she worked very hard. All the clothes had to be scrubbed by hand. All the baking had to be done on a wood stove. We all pitched in to help. My mother passed away from a massive heart attack on March 14, 1938.

WILLIAM “Bill” HILL was born in 1907 and passed away in 1928 from TB. He graduated from Knappa Svensen High School. He played football and basketball while in school. After Bill graduated he went to work as a whistle punk at the logging company. Bill and my dad went together and purchased our first car, it was a Model T Ford. It had two seats and side curtains.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 58 Pesola, 72 Pikkarainen, english | Avainsanoina , | Jätä kommentti