Laitasaari-kalenteri vuodelle 2018

Laitasaari-kalenteri 2018

Tilaa itsellesi, ystävälle/sukulaiselle joululahjaksi hintaan 15 euroa (+postituskulut). Max 3 kalenteria/hlö. Lähetä tilauksesi mieluiten lomakkeella (klikkaa linkkiä). LOPPUUNMYYTY! Kaikille tilaajille on lähetetty sähköpostilla maksutiedot ym. 16.11.

P.S. Jos asut Muhoksella, voit myös noutaa kalenterisi Soljalta (Yli-Laukantie 1), valitse toimitustapa ”nouto”. Tilauksen voit tehdä myös lähettämällä tarvittavat tiedot osoitteeseen laitasaari.tilaukset [ at ] gmail.com

P.S. 2 Laitasaaren kylähistoria I -kirja on loppuunmyyty. Kakkoskirjaan tulevat tilat Tapio 26 – Siekkinen 52.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | 1 kommentti

Ähkylän pirtistä alku Hyrkin koululle

Koulun ensimmäisiä oppilaita ollut Martti Kesäniemi (s. 1910) muistelee opinahjoaan kirjassaan Muhoksella muutki kummat (v. 1996, s. 60). Artikkeli julkaistaan perikunnan luvalla. Allaoleva kuva on otettu nimenomaan Ala-Ähkylän pirtin seinustalla, joen puolella.

Hyrkin koululaisia 1920-luvulla Se oli tavallinen maalaistalon pirtti, jossa koulu aloitti. Mitoiltaan se oli 6 ½ x 6 ½ metriä ja kun saattoi olla yli 30 oppilasta, niin liikoja tiloja ei ollut. Mutta hyvin me toimeen tultiin. Ainoa, joka tuotti hankaluuksia, oli voimistelutunti, mutta siitäkin selvittiin, kun pukattiin pulpetit toiselle seinustalle. Jäi sen verran lattiatilaa, että päästiin riviin.

Sitten oli puolilämmin keittiö, jossa saatiin suojaa pahimmilta pakkasilta. Tytöillä oli joen puoli ja meillä pojilla kartanon puoli keittiötä hallussa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 37 Ähkynen | Avainsanoina , | 1 kommentti

Hyrkin koulun historiaa

Ähkylän törmä ja Hyrkin koulu

Hyrkin koulu perustettiin vuonna 1920 ja se aloitti toimintansa Ala-Ähkylän pirtissä. Kuvassa on kaksi Ähkylän taloa, koulu oli vasemmanpuoleisessa, laudoittamattomassa rakennuksessa. Oikeanpuoleinen rakennus on edelleen olemassa ja asuttuna.

Nykyinen, Päivärinteellä oleva koulu, on kolmas Hyrkin koulu. Lue lisää Hyrkin koulusta täältä.

P.S. Miksi koulu sai tällaisen nimen? Yksi arvaus on, että nimi tuli koulun innokkaan puuhamiehen mukaan, eli Aappo Kinnusen joka oli Hyrkin no 12 isäntä noihin aikoihin. Hänestä on kerrottu tässä artikkelissa.

P.S. 2 Muut koulut kylällämme Laitasaaren koulu, Huovilan koulu, Sanginjoen koulu, Koivikon maatalousoppilaitos, uusimman eli Korivaaran koulun historia on vielä kirjoittamatta. Kouluaiheiset artikkelit löydät tämän linkin kautta. Kuvia koulurakennuksista sekä luokkakuvia.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina | 1 kommentti

Isien perintö (4.11.1917)

G. A. Ala-Kojola opettajaseminaarissa Ken eloon loihti Suomen korvet,
ja kamppaili kanssa karhujen, hallan?
Ken hurmetta vuosi, kun sotatorvet soi, vihamiehen,
mi murhaten kulki
ja ikeeksi laski verisen vallan?

Talonpoika se oli, joka raatoi;
hän rämeistä perkasi pellot ja söi
väliin pettua, viljan halla kun kaatoi.
Nälissään taisteli miekoin ja nuijin,
edestä vapauden henkensä möi.

Hänen on tämä maa – sen metsät
ja pellot,
ei suvun vierahan käskijäherran.
Jo sortajan soikoon kuolinkellot!
Ken orjana ois omalla maalla,
joka ostettu verellä on kerran?

Siis suoraksi selkä, talonpoika Suomen,
älä nöyränä piiskurin ruoskaa nuole!
Toki aukee uusi usvissa huomen,
mikä onnesi auringon maille tuo;
et ikeen alle kurjana kuole.

Nyt voittomielin työhön käyös,
sä jälkeläinen urhosuvun!
Pois henget hallain! Joka korpi
nyt saakoon viljan kultapuvun!

Pois sumut erimielisyyden!
Käy yhteisvoimin huomistyöhön!
Myös tiedon, taidon suuri soihtu
kohota ylös hengenyöhön!

On aura, oppi, suurin suoja,
ja turva lujin yksimieli.
Älä luota viekkaan valhehymyyn!
Voi harhaan johtaa kadekieli.

Siis käsi käteen peltomiehet!
Teit’ aatteet samat yhteen vaatii.
Se kuole ei, ken veljeshengin
lait turvaksensa itse laatii.

Tie voittoon kulkee kautta taiston,
ja onnenrantaan uskonpursi vie.
Työ tehty tarmoin, intomiellä,
vuos’tuhansien taakse raivaa tien.

Teit’ jälkipolvet silloin muistaa,
ja kummuillanne ruusut kukoistaa;
ne kaipaajille kuiskii hiljaa
– Tääll’ alla nurmen urhot uinuaa.

G. A. Ala-Kojola

Liitto-lehti, sunnuntaina Marraskuun 4. 1917 – päivälleen sata vuotta sitten.

P.S. Ala-Kojola kuvassa 22-vuotiaana opettajaseminaarilaisena Raumalla v. 1916.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Lautanlaskua Pyhäkoskessa

Panun eli Atte Kalajoen kirjoituksen löysi Juha Huusko – alla mainittu ylikonstaapeli oli hänen isänsä.

Pyhäkoski Ihmettelin kovasti tuollaista tervankuljetustapaa, joskohta en ollut kuullut ennen myöskään lautanlaskusta Oulujoessa. Tiesin että Iijokea alas tuotiin puutavaraa ja tervat ym. lautoilla, mutta ei ollut tullut mieleenkään, että Oulun porvarit olisivat vuonna 1819 pystyneet uittamaan tukkilauttoja Iijokisuulta Ouluun. Vaan ovatpa uittaneet. Oulujoki-kirja tietää, että Iissä ostetut tukkilautat koottiin uudelleen vaivalloiselle merimatkalle Iistä Ouluun, jolloin käytettiin purjeitakin apuna. Luotolaiset puolestaan uittivat rakennushirsiä lauttoina saarelleen. Tervat ja lankut tuotiin Ouluun jahdeilla.

Entä sitten lauttojen lasku Oulujoessa!

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Santeri Kotasaari muistelee – osa 1

Santeri Kotasaaren taidetta (2017)

Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa.

Santerin isä Nikolai Andreinpoika Kotasaari (alk. Kallijev, s. 20.5.1890) oli kotoisin Vuokkiniemestä Pirttilahden kylästä. Hän muutti sukunimensä Kotasaareksi vuonna 1920. 1 Nikolain vanhemmat olivat Andreij Lazarinpoika Kallijev (s. n. 1859 Pirttilahti) sekä Tatjana Petrintytär Kallijeva.

Santerin äiti oli Maura Vasilintytär Garmujeva (s. 1893 Vuokkiniemi) – todennäköisesti myös Pirttilahden kylästä, jossa Garmujevit asuivat jo 1800-luvun puolivälistä saakka. Sinne he olivat muuttaneet Vuokkiniemen pääkylästä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 52 Siekkinen | Avainsanoina , , | 1 kommentti

Oulujoki, kotijoki

Oulujokea Monolan kohdalla 1933 Olen syntynyt ja asunut melkein koko 80-vuotisen elämäni Oulujoen varrella.

Lapsuuteni leikit leikittiin etupäässä joella, opeteltiin uimaan ja kalastamaan. Talvella luistelu ja hiihto sekä mäenlasku kohdistuivat joelle. Silloin naapureitakin oli enemmän ja seurusteltiin molemmin puolin jokea.

Lapsuuskotini oli Laitasaaressa, josta kirkonkylälle oli matkaa neljä kilometriä. Kaikki liikenne tapahtui joella, kesällä veneillä ja talvella hevosilla ja hiihtämällä. Myöhemmin oli joelle aurattu autotie.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Norjan pappa Muhoksella 1964 – osa 2

Hjalmar Kärnä Isiensä mailla  Muhoksella vierailleen silloin 82–vuotiaan teräsvaari Hjalmar Kärnän Norjan Vadsjöstä tarina jatkuu. Hjalmar Kärnä oli tunnettu myös monivuotisena Kirjeitä Ruijasta -kolumnien kirjoittajana sanomalehti Kalevassa. Arkistolöydön teki Pentti Lohela.

Siitä on jo kauan kun kävin Muhoksella, enkä ole vielä päässyt kotia Jakobselvaan. Mutta olen hiljalleen matkustellut kotia päin.

Vaimoltani olen saanut vastaanottaa 3-4 kirjettä ja nyt hän on myös täällä Nordkabissa, jossa olemme käyneet merellä kalastusretkellä. Se kun on niin viehättävää kun itse saa kalat vetää merestä. Itse valmistan myös siitä ruokaa, kalastahan saa monta ruokalaatua kun vain itse viittii laittaa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – kengityspakki

Kengityspakki

Kengityspakki Lahjoittanut Pentti Ojala (Sieppo no 20), 2008

Laatikkomallinen pakki, jossa kantokahva. Korkeat päädyt, jotka kahva liittää yhteen. Matalammat sivut. Koottu nauloilla. Pakissa metalllisia työkaluja, mm. pihdit, hohtimet, raspi, vuolupuukko jne.

Puu, mänty. Työkalut terästä. Kork. 37 cm, lev. 21 cm, pit. 29 cm. Laidan korkeus 19 cm.

Käyttötarkoitus: hevosen kavioiden vuolu ja kengitys.

Tallennettu kategorioihin 20 Sieppo | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Korvikkeita (1941)

Käärmelän pirtissä? Kuvan henkilöt eivät liity tarinaan, mutta tunnistatko heitä?

Se ei ollut näin alku- vaan loppukuulla, kun herrasväki Kääpä-Koivu sai aiheen pistäytyä visiitillä herrasväki Kuretsuolla. Ja se aihe oli sikäli arkaluontoinen, ettei sitä oikeastaan voi julkisuudessa mainita. Rouva Kääpä-K. vain sen kuiskasi miehelleen herra Kääpä-K:lle. Herra Kääpä-K. kuiskasi vastaan, ettei vain suotta vaivauduta. Siihen sanoi rouva Kääpä-K., että kyllä se on aivan varmaa, se kun on sellainen hamstraaja se rouva Kuretsuo, niin että kyllä siellä kannattaa käydä, kun ei ole edes korviketta saanut moneen päivään ja tärkeitä asioita olisi – sellaisia päivänpolttavia kysymyksiä, joista piti joutua haastelemaan ennen kuin muut ennättävät. Ja jospa se antaisi sitä oikeata, kun sillä kerran varmasti sitä on, jos antaa raahtii.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 1 kommentti