Tarmokas raajarikkoinen

Uusi Suometar-lehdessä oli julkaistu ao. kirjoitus 21.2.1895. Mainittu J. P. Valkola (alk. Greus, s. 7.8.1841, k. 50-vuotiaana 16.1.1892 keuhkokuumeeseen) oli muhoslainen valtiopäivämies, kunnankirjuri ja maanviljelijä. Voit lukea hänestä lisää täältä. Yksi Valkolan tyttäristä eli Hilma, myöh. Huovinen emännöi Heljän no 41 tilaa.

Muhoksen pitäjän Laitasaarenkylän Ylimäkelän puolella elää talollisena Olli Pesonen, joka on syntynyt Pesolan talossa Sangijoen kinkerissä.

Valtiopäivämies Juho Pietari Mikonpoika Valkola eli Greus Jo lapsena on häneltä hermostunut ja kuivettunut vasen käsi kerrassaan avuttomaksi, mutta siitä huolimatta on hän lähtenyt 15 v. vanhana vieraan työhön henkeään elättämään.

Viimeksi oli hän ollut renkinä yhdessä talossa, nimittäin Muhoksen Valkolassa yhteen perään 17 vuotta; tästä pitkällisestä ja uskollisesta palveluksesta maanviljelijä J. P. Valkola-vainajan esityksestä Oulun läänin talousseura palkitsi hänet kunniamerkillä.

Sillä tavalla, tarmollaan ja säästäväisyydellään, on hän koonnut sellaisen varallisuuden, että on voinut ostaa pienen maatilan, jossa nyt elelee tyydyttävästi toimeentullen ja itse toimittaen vielä isännän ja rengin tehtävät, vaikka on jo täyttänyt 56 vuotta.

– Kaiku

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 58 Pesola | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ahlholmit Laitasaaressa

Yrjö Johannes Ahlholm (myöh. Visavaara, s. 22.8.1896 Tornio, k. 8.8.1946 Oulu) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat torniolainen kirjanpitäjä, raatimies Emil Matinpoika Ahlholm ja Riitta Juho Erkintytär Katajamaa. Yrjö vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Antintytär Hyrkin (s. 30.11.1892 Hyrkki no 12) kanssa.

Hyrkkiläisiä Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13.9.1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1. 3.1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1.5.1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan.

Suomeen hän palasi toipilaana 1.12.1918. Hän liittyi 12.2.1919 kersanttina Tornion rajavartiopataljoonaan ja toimi siinä rajavartioesimiehenä, kunnes siirtyi 1.4.1919 tullivartijaksi pohjoisrajan rajatullivartiostoon.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki, 38 Inkala - Apaja | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Sanginjoen kuvia tunnistettavaksi

Sanginjoki kuuluu Laitasaaren kylään, vaikka moni ei sitä välillä usko, onhan se hieman etäänpänä Oulujokivarresta. Sivustolle on nyt lisätty teema Sanginjoki, jonka kautta siihen liittyvät artikkelit löytyvät helpommin, kokeile tästä linkistä.

Sanginjoelta olemme saaneet myös upeita kuvia. Jaamme ne tähän artikkeliin, jotta voitte tehdä tunnistuksia. Klikkaa kuvia, niin ne avautuvat isompina ja näet kuvatekstit – keitä on tunnistettu tähän mennessä.

Vinkatkaa myös muille sanginjokisille, että kävisivät katselemassa näitä kuvia. Kiitos jo etukäteen! (klikkaa linkkiä Lue koko teksti niin näet kaikki kuvat)

Pirttijärvellä juhannuksena 1930

Kuva 1 – lähes kaikki tunnistettu

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Hilda Törmänen from Kuusamo via Laitasaari to USA 1903

EMIL  JOHN LEHTIMAKI was born in Lempäälä Finland in 1883 (Johan Emil Juhonpoika Lehtimäki b.  24.9.1883 Lempäälä, was son of railroad guard and went to USA with passport dated 1902, used later name Maki and Hill – information added by Solja. 1)

Hilda Maria Hill Tormanen His son Arnold tells about his childhood family:

My dad ran the farm for almost 30 years. He then took the job of managing the local farmers cooperative in Astoria, Oregon. By then Hugo and I were old enough to do most of the farm work. My dad died of natural causes in 1956 at the age of 74.

HILDA MARIA HILL, Hilda Tormanen (in the picture) was born in Kuusamo, Finland 17.12.1879. After she married my dad she worked very hard. All the clothes had to be scrubbed by hand. All the baking had to be done on a wood stove. We all pitched in to help. My mother passed away from a massive heart attack on March 14, 1938.

WILLIAM “Bill” HILL was born in 1907 and passed away in 1928 from TB. He graduated from Knappa Svensen High School. He played football and basketball while in school. After Bill graduated he went to work as a whistle punk at the logging company. Bill and my dad went together and purchased our first car, it was a Model T Ford. It had two seats and side curtains.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 58 Pesola, 72 Pikkarainen, english | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rautatie Oulusta Oulujärvelle (1877)

Ratatyömaa 1925

Yllämainittu rautatie on aiottu alkavaksi Oulujoen pohjoisimman sillan luota, Tuiran talon paikoilta (josta haara johdettaisiin Toppilansalmen rannalle alapuolella tervahovia) ja kulkemaan melkein suorassa linjassa Oulujärven rannalle, Ylivaassilon (nyk. Ylä-Vaassila) saaren kohdalle. Tien pituus tulisi olemaan 86 virstaa.

Kulunki-arvio oli ensin aprikoitu 6 ½ miljoonaksi. Tämän summan oli rautatie-komitea puolestaan arvioinut runsaanpuoleiseksi, vaan pitäen itseään tässä kysymyksessä ei kyllin mahdolliseksi arveluun, oli se kääntynyt näissä asioissa erittäin ymmärtävään mieheen – majuri Adelsköld Ruotsissa – joka kulunki-arviosta oli helpottanut 1,134,000 markkaa, joten se tulisi olemaan 5,366,000 markkaa. Virsta tätä rautatietä tulisi siis maksamaan 62,400 markkaa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 24 Laukka, 61 Vänttilä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Isollainen Maatila Karhu

Karhu 1933

Erittäin sopiva meijeriliikettä varten, myydään julkisella huutokaupalla, joka pidetään paikalla torstaina ensi heinäkuun 24 päivänä klo 12 päivällä, 1 ¼ manttaalin perintötalo Karhu N:o 7 Laitasaaren kylässä Muhoksella kaikkine nykyisine ruis-, ohra-, kaura-, peruna- ja heinäkasvuineen sekä osuus Oulujoen lohikalastukseeen ½ manttaalille.

Maatilaan kuuluu 3.205 tynnyrinalaa arvokasta maata ja 1.184 tynnyrinalaa hylkymaata. Sijaitsee 37 km päässä Oulun kaupungista ja 1 ½ km Muhoksen kirkolta. Jokapäiväinen höyrylaivakulku kaupunkiin. Vaalan rata tulee noin 3 km päähän. Niinhyvin pellot kuin niitytkin ovat suureksi osaksi savimaata. Laajoja viljelysmaita on. Nytkin saadaan jo vuosittain yli 300 häkkiä heiniä. Metsää on yli tarpeenkin.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 7 Karhu | Jätä kommentti

Tunnistatko vihkiparin?

Tuntematon hääpari

Kuva on saatu Lappeenrannasta eli on Hyrkin no 12 kuvia, samoin alempi kuva. Vihkikuva on arvioitu otetun 1910-20 luvulla. Onko molemmissa kuvissa sama nainen?

Hilja-mummi liikeapulaisena Laitasaaressa

Kaikki sivuston kuvat löytyvät täältä – myös tunnistamattomien galleriat. Myös talogallerioissa on kuvia, joiden henkilöt osittain tunnistamatta. Mikäli talon kohdalla ei ole linkkiä, talosta tai sen asukkaista ei ole kuvia, tai kuvat ovat kaikki ko. talosivulla.

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Toivomuksia (1949)

Kalevan lukua Kaiken syönnin ja mässäämisen jälkeen tuntuu ruumiissa olevan suuri raukeus ynnä väsymys. Tuntuu aivan mahdottomalta ajatuskin, että tämän joululoman jälkeen pitäisi taas ruveta töihin: vaikkapa vain heiluttamaan pelkkiä leukoja. Kyllä se vain on urakka sekin, rakas lukija, vaikka sitä kutsutaan henkiseksi työksi (ja kaikkea muuta kuin henkevää, kun on yli kolmekymmentä vuotta soitellut samoja levyjä), jota jotkut eivät lue työksi laisinkaan.

Aika on parantanut. Aikako? Tyhjä sana, pelkkä mielikuva, jolla ei ole mitään muuta oleellista kuin se, että sitä voidaan mitata. Eikä se siis parane eikä huonone. Olot ja eläminen sitä tekevät. En kuitenkaan ehdota, että ”kielinerot” taas keksivät jonkin uuden sanaidiootin, jonkin sellaisen ”kehon” tahi ”seisakkeen”. Kansan elävästä kielestä saadaan kaikki, mitä sillä alalla tarvitaan; kaikki muu on soopaa, vaikka sitä miten hajustettaisiin.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Rovastintarkastus Muhoksella 1688

muhos_sinettiItsenäistyneen Muhoksen pitäjän sinetti maakirjasta vuodelta 1779 – MOHOS SOCHNE SIGILL. Keskuskuvassa Muhosta luonnehtivat lohi ja suomaisema yllään aurinko.

Harvinaisen löydön Pyhäjoen seurakunnan materiaaleista teki Anu Koivunen (ks. Anun historia-aiheinen blogi). Tekstin käännös Ritva Nygrén.

Rovasti Jacobus Frosteruksen kirjoittaa Oulussa 10.5.1688 ”Oulun seurakunnan emäkirkon kappelin ja monien (fleera) saarnapaikkojen sijainti”

Emäkirkko on Oulun kaupungissa Limingan pitäjän kirkosta 2 ½ peninkulmaa pohjoiseen ja Iin pitäjän kirkosta neljä peninkulmaa etelään. Mutta Oulun ja Iin emäkirkon välillä on Haukiputaan kappeli, mikä kuuluu Iin pitäjään.

Oulun emäkirkolla on kaksi kappelia:

  1. Oulunsalon kappeli emäkirkosta yksi penikulma etelään, täällä saarnataan joka toinen sunnuntai.
  2. Muhoksen kappeli emäkirkosta neljä peninkulmaa kaakkoon ylävirtaan Oulujokea, mikä jatkuu Oulujärveen ja Kajaaniin. Tässä kappelissa asuu kaksi vakinaista kappalaista.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kun pehtoori tuli Koivikkoon

Salmit Koivikossa 1930-luvulla

Luettuani kirjoituksen entisestä Koivikon pehtoorista Lauri Salmesta, tuli mieleeni hänen kanssaan vuosia sitten käyty keskustelu. Olimme sopineet että haen hänet Koivikkoon kyläilemään ja niin myös tein, oli muistaakseni vuoden 1985 kesä.

Tullessamme Rauhalan kohdalle hän pyysi pysäyttämään auton ja kertoi tulostaan Koivikkoon pehtooriksi. Rauhalassa oli silloin kestikievari. Koska matkarasitus painoi junalla Uudeltamaalta Ouluun matkustaessa, hän päätti jäädä kestikievariin yöksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko, 56 Penninkangas | Avainsanoina , , | Jätä kommentti