Monola rakennettiin sotarovastin leskelle

Hedvig Aurora "Ruuri" Aulin Monolan historiaa koottiin jälleen useamman henkilön yhteistyönä. Olen monesti veneillyt talon ohi – hiihtänytkin – ja miettinyt, mikähän tämä on. Vanha ilmiselvästi!

Kesällä taas ajettiin veneellä joella ja kas kummaa, parin päivän päästä Ylä-Monolan omistaja tulikin aivan yllättäen tapaamaan minua. Hänellä oli paljon valmista aineistoa tilasta ja sen historiasta. Siitä oli hyvä aloittaa ja pikkuhiljaa tietoa ja vanhoja kuvia löytyi sieltä täältä.

Niistä koottiin tämä tarina – lue lisää Monolan historiasta täältä.

Kiitokset Thor Andersen, Ritva ja Erik Hägglund sekä Anna Heikinheimo!

Tallennettu kategorioihin 18 Rönkkö | Avainsanoina | Jätä kommentti

Sana

Väärän talon väkeä, Oulujoki taustalla

Väliin päilyy aatossilta
kirkkaana kuin järven pinta,
asiaa ois mielin määrin
sen kun tuosta kokoon käärit
runonviehkuroille taitat
uutisrieskan, tuumit, laitat  –
taikka paksun limpun paistat.

Sanaa on niin monenlaista
lämmintäkin, malttavaista.
Sana on kuin raitin väki
yhden hyväks kaikki näki
käypäseksi kaikin puolin
rehellinen sana, suorin.

Toinen sana  –  torninnaakka  –
kirkuu  –  kuuluu kuuhun saakka.
Tai on yksiöistä jäätä
haperoa toinen puoli.
Eihän tuosta kukaan huoli.

Mutta joskus elontiellä
työt kun luontuu, sanat meillä
toisinaan tien viertä kaahaa
taikka jälkeenjääden laahaa.

Työllä maailma on luotu.
Hyvät kädet kelle suotu
töissään elävä on aina
unholaan ei aika paina.

Siitä sanaa pitäis saada
kuluneita syrjään laasta.
Minä lupaan:  työni tupaan
raahaan sanataakan vakaan
jätän jälkeen turhat paukut  –
seulon siemensanain jyvät
niistä kasvaa touot hyvät.

Ystävyyden otin mukaan
ei kai väitä vastaan kukaan.
Sille kasvupaikan laitan
ohikulkeville taitan.

- Salli Lund, 1951

P.S. Tunnistatko kuvan ihmisiä? Näkyykö taustalla Oulujoki? Klikkaa kuvaa isommaksi.

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | 3 kommenttia

Tyllinoja no 46 historia

Tyllin rakennuksia Kirjoittelin myös Tyllinojan no 46 historiaa ennen kesälaitumille kirmaamista. Sain hienosti apua Kalle Mertaniemeltä, joka on nykyinen Tyllin omistaja. Kallen kanssa hoksasimme tämän selvittelyn tiimoilta, että mehän olemme 7. serkut Hartikoiden kautta!

Lueskelin jälleen vanhoja sanomalehtiä ja sieltä löytyi hauska artikkeli kenttätansseista liittyen Tyllinojaan. Artikkeli on vuodelta 1895 Oulun Ilmoituslehdestä:

Kenttätanssia on tänäkin kesänä pidetty Muhoksella. Sunnuntai-iltoina melkein säännöllisesti kokoupi lukuisasti aina nuorta kansaa muutaman metsän keskessä siaitsewalle kentälle Tyllinojan talon läheisyydessä. Siellä harpun soitolla myöhään yöhön asti huwitellaan itseänsä ja hypitään wäsyksiin asti ja sieltä palatessaan häiritään useinkin rauhallisten ihmisten yönlepoa. Palkkawäki kun tämmöisessä tilaisuudessa yönsä wiettää, niin on arwattawa, että sen maanantai aamuin on kowin waikea työhön lähteä, kun ei nuo huwit wastaakaan sitä lepoa, minkä ihminen yöllä tarwitsee. 1

Vuonna 1897 Tyllinojassa sattui tulipalo ja siitä kirjoitti Oulun Ilmoituslehti. 20. syyskuuta oli Tyllinojan navetta, talli ja muita ulkohuoneita palannut poroksi. Vaara oli myös uhannut asuinrakennustakin, mutta kovalla ponnistuksella talon palo oli saatu estetyksi. Tuli oli päässyt irti karjakeittiöstä. Rakennukset olivat kuulema olleet vakuutetut, joten ilmeisesti se korvasi vahinkoja. 2

Tallennettu kategorioihin 46 Tyllinoja | Avainsanoina | Jätä kommentti

Oulujoen Tervasoutu

Tervasoutu Oulujoen Tervasoutu 13.-14.6.2014 oli 30. kerta ja juhlasoutu

Veneet lähtivät Vaalasta perjantaina kohti välietappia Muhosta. Soutamaan pystyi lähtemään myös Muhoksen venesatamasta lauantaiaamuna. Venekuntia oli tällä kertaa seitsemän, parhaimpina aikoina niitä oli yli 20. Mukana olleena voin suositella tätä muillekin laitasaarelaisille. Nyt monessa veneessä oli vapaita paikkoja.

Maantietä liikkuessa ei voi nähdä sitä kauneutta mitä joelta katsottuna näkee. Kun lähdetään soutamaan Muhokselta, tulee ensimmäisenä vastaan Rovastinsaari mahtavine vanhoine puustoineen. Saaren kahtapuolta näkee Hartikan, Koivikon ja Koortilan talot.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Tapio no 26 historia

Poromerkki Pikkuahot Kirjoitin ennen kesälaitumille lähtöä Tapion no 26 historiaa. Kävin myös silloin skannaamassa Kallion tilalla nipullisen kuvia tilasta ja asukkaista, joita minulle olivat keränneet Pikkuahojen jälkeläiset. Suuri kiitos siis niistä – kuvat aina elävöittävät talohistorioita.

Tapion tilalla on aikojen saatossa asunut Kärniä, Hiltusia, Tihisiä, Kontuja, Putaaloita, Manamansalon Haatajia ja sitten siihen lopuksi muutti Pikkuahojen eli Otavan sukua Pudasjärveltä. Kaivelin vanhoja sanomalehtiä ja niistä löytyikin Juho Jaako Pikkuahosta (s. 1856) muutamia pieniä mainintoja. Juho Jaako ilmoitti Kaiku-lehdessä v. 1899 isänsä poromerkin käytöstä. Hän kielsi siinä julkisesti kenenkään muun sitä käyttämästä. Siitä siis selvisi, että Juho Jaako ja hänen isänsäkin ovat olleet poromiehiä. Vuonna 1903 hän kauppasi vapaaehtoisella huutokaupalla Pudasjärven Hetekylän Pikkuaho -nimisestä talostaan irtainta omaisuutta sekä tukkimetsän vuonna 1903. Ilmeisesti hän oli jo tuolloin muuttopuuhissa tänne Laitasaareen, koska tilan tukkimetsäkin myytiin.

Lisää suvun elämästä voi lukea siis nyt Tapion no 26 sivulta.

Mikäli sinulla on lisätietoja Tapion tilalla mainituista henkilöistä, otamme niitä mielellämme vastaan.  1 2

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio, 26 Tapio - Kallio | Avainsanoina | 2 kommenttia

Puolukanpoiminnasta käräjille

Maria Paavontytär Keränen o.s. Kurtti Kuvassa puolukanpoimijan Maria-vaimo

Ote pöytäkirjasta, tehty lakimääräisissä Kihlakunnan syyskäräjissä Muhoksen pitäjän käräjäkunnassa Oulun tuomiokuntaa Walkolan maalla Muhoksen kylässä vuonna 1880 Lokakuun 29. päivä § 115

Luvattomasta marjojenpoimimisesta on Metsänvahti Jaako Aittamurto Laitasaaren kylästä näihin käräjiin haastanut Itsellismiehen Antti Lassinpoika Keräsen samasta kylästä, ja kun tämä asia nyt tutkittavaksi otettiin, tulivat asianosaiset molemmin puolin itse saapuville.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 51 Holappa - Korpi, yleistä | Avainsanoina , | 2 kommenttia

Sadonkorjuuta Laitasaaressa

Kärnät elonkorjuutöissä Sivustolla olevia sadonkorjuuseen liittyviä tarinoita voit lukea tämän linkin kautta.

Klikkaamalla linkkiä avautuu luettelo teeman artikkeleista, joiden otsikkoa klikkaamalla voit lukea ko. artikkelin.

Kaunista loppukesää lukijoillemme!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Jo olen jotaki syönyt… (1945)

17. Martin kuvia ” Jo olen jotaki syönyt..

syönyt uuhta, syönyt vuohta,
syönyt lehmeä mahoa,
syönyt karjua sikoa:
en ole vielä mointa syönyt
en tämän palan makuista! ”

Valistunut ja arvostelukykyinen lukija havaitsee, ettei tämä ole allekirjoittaneen runoutta, vaan puhuttua suulla suuremmalla, itse Antero Vipusen, tietäjän, jonka vatsasta vaka vanha Väinämöinen konttasi hakemaan niitä kolmea puuttuvaa sanaa, mitä hän tarvitsi veneen laitoja liitellessään (nyt on yhtä kova kiipeli veneen nauloista). Ja kun viisas Vipunen ei suostunut muuten luovuttamaan tietojaan, kyhäsi laulaja Väinämöinen pajan tietäjän vatsaan, josta syystä sitten tietäjän valtimo yltyi sytkyttämään liian vilkkaassa tempossa ja muutakin ylimääräistä äänenpitoa taisi korahdella sisästä päin. Ja niin tietäjä arveli syöneensä jotakin sopimatonta…

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | 2 kommenttia

Jättiläistarinoita – osa 6, Lani ja Hilippa

Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

Leppiniemi - koskimatkailijoita Muhoksen Jättiläiskankaalla kerrotaan asuneen Lani niminen Jättiläinen. Hänestä on tarinan mukaan saanut nimensä Laninsoso, joka ennen on ollut vetelä suo, vaan nyt on paikkakunnan paras viljamaa.

Lani lähti kerran kulkemaan hevosella nykyisen Soson yli Ängeslevää kohti. Kun eläin tuon tuostakin tupsahteli vetelään suohon, nosti ajaja sen aina ylös, tuumaillen itsekseen”So So” siitä tuli Soso suon nimeksi.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaarelainen kotiseututyön veteraanipariskunta palkittiin

Väinö P Karppinen Tänään Koivu ja Tähti -pääjuhlassa palkittiin laitasaarelaiset Alli ja Väinö P. Karppinen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta kotiseututyöstä.

Alli ja Väinö ovat myös Laitasaari-Seura ry:n perustajajäseniä – seura onnittelee lämpimästi!

Muut juhlassa palkitut Koivu ja Tähti -henkilöt ovat Benjam Myllyselkä ja Kirsti Mäkinen.

Aikaisemmat tämän nimityksen saaneet ovat Armi Kuusela (1996), Arto Paasilinna (1999) ja Terttu Jurvakainen (2008).

Lue vuoden 2014 Koivu ja Tähti -lehti täältä (pdf).

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti