Kylähistoriakirja 2

Laitasaari-kalenteri 2019 Huom! Sivustolla tehdään tekniikkamuutoksia! Etusivun artikkelit näkyvät kaikille, mutta talohistoriikkien lukemiseen tarvitsee jäsenoikeudet. Muutamat osiot eivät ole vielä käytössä, kärsivällisyyttä…

Olemme alkaneet kokoamaan kakkoskirjaa ja pyydämme apuanne! Lukekaa jäsenet sivustolta talohistoriikit Ketola no 27 Siekkinen no 52. Jos havaitsette puutteita, virheitä tai muuta huomautettavaa, ilmoittakaa siitä meille. Useampi silmäpari näkee enemmän!

Kakkoskirjaan tulee n. 400 sivua ja sitä voi nyt tilata (40 eur). Jos et ehtinyt saada ykköskirjaa (301 s.), keräämme myös sen tilauksia toista painosta varten. Kirjahan loppuunmyytiin neljässä kuukaudessa ja sitä on kyselty paljon. Laitasaari-Seuran jäsenet ovat etusijalla tilauksia käsiteltäessä.

Tilauslomakkeeseen (avautuu uuteen sivuun) —> tästä linkistä

Jäsenlomakkeeseen (avautuu uuteen sivuun) —> tästä linkistä

J.K. Sivusto suljettiin keväällä 2018 toistuvien luvattomien kuva- ja tekstikopiointien vuoksi. Edelleenkin luvaton kopiointi on kielletty ja sääntöä rikkova suljetaan sivustolta pois (tai suljetaan sivut jälleen kokonaan). Kunnioittakaa useamman kirjoittajan tekemää vuosien työtä!

P.S. Kalenteri 2019 on loppuunmyyty, kiitos tilaajille!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Koivikon agronomi Laine (1930)

Koivikko - ilmakuva.

Ilmakuva Koivikosta, mutta mikä vuosi ja keneltä tämä kuva on saatu?

Helsingin Sanomien 3.2.2013 julkaistussa artikkelissa kertoo musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman isoäidistään:

Isoäitini Elli Wilhelmiina Fennia Laine (1899-1976 – Elli Fennia Vilhelmiina Laine, s. 27.9.1899 Rauma) opiskeli agronomiksi Tanskassa, jonne hänen isänsä, merikapteeni Frans Wilhelm Laine oli lähettänyt tyttärensä kansalaissodan jaloista. Fennia oli ensimmäisiä ylioppilaaksi kirjoittaneita naisia Suomessa ja Tanskassakin hän oli ainoa nainen miesvaltaisten opiskelijoiden joukossa.

1930-luvun alussa Fennia sai paikan Muhoksen Koivikossa sijainneessa karjanhoito / maatalouskoulussa. Hän asui koulun (ja Oulujoen törmän) lähellä sijainneessa suurehkossa valkoisessa talossa. Kun kävin paikalla viimeksi eli n. 15-20 vuotta sitten, siitä oli tehty kirjasto. En tiedä mikä tilanne on nykyään – liekö koko rakennusta enää olemassakaan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kontu no 31 historia

Konnun talot

Ylläoleva kuva on otettu ennen oikealla olevan Ylä-Konnun tulipaloa 1929 1

Kyllä nämä jutut ovat joskus niinsanotusti pitkässä kuusessa! Konnun historiaa on aloitettu kirjoittamaan lokitietojen mukaan 9.4.2012 eli noin seitsemän vuotta sitten. Vaan jokainenhan sen tietää, mitä hosumalla tulee!

Tilan historiaan kuuluvat

Voit lukea niistä em. linkkejä klikkaamalla. Eipä siis ihme, että historiikkien kirjoittaminen kesti. Yhteistyössä on tehty nämäkin – kiitos Kalevi ja Niilo Leskelä, Elsi Lehikoinen, Hilkka Kontu, Terttu Virkberg, Ritva Nygrén – ja taisi se Soljakin hämmentää sakissa mukana!

Tilan alueella asuvat – jos huomaatte jotain korjattavaa / lisättävää, nyt on viimeinen hetki ilmoittaa siitä meille tai tieto jää pois keväällä julkaistavasta kirjasta!

Tallennettu kategorioihin 31 Kontu, 31 Kontu - Alakontu, 31 Kontu - Karppinen, 31 Kontu - Ylä-Kontu | Avainsanoina | Jätä kommentti

Valkolan ja Koivikon no 39 historia

Valkola - Koivikko, 1850-luku

Varmasti yksi Laitasaaren ja koko Muhoksenkin napapaikoista oli Valkola. Pappila ja kirkko olivat lähellä ja ranta hyvä veneiden tulla ja mennä. Myöhemmin lähistöllä oli laivasatamakin, Öhrnbergin ranta, johon höyrylaivat rantautuivat ja kuljettivat väkeä Ouluun ja takaisin. Kivenheiton päässä olivat Saarelan meijeri ja Muhoksen Osuuskauppa eli Rantakauppa.

Valkolan no 39 tilan alueelle perustettiin 1850-luvulla Koivikon maatalousoppilaitos, joka oli yksi alan ensimmäisistä kouluista – ja on edelleenkin olemassa, nimi vaan on vaihtunut. Koivikosta voit lukea lisää em. linkin kautta. 1

Valkolaan kuului myös ns. Niemen torppa, joka sekin on säilytetty ja edelleen oppilaitoksen käytössä.

Tallennettu kategorioihin 39 Koivikko | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kähkönen no 40 historia

Kähkösen päärakennus

Kovasti olemme sivustolla koettaneet ahkeroida aina kun ollaan ehditty, mutta nyt julkaistaan pidemmän tauon jälkeen yksi talohistoria, Kähkösestä no 40.

Ritva N selvitteli tilan vanhemmat vaiheet, minä siirsin tekstit sivulle ja kirjoittelin uudemmat asujaimistot eli 1700-luvulta lähtien. Jos huomaatte korjattavaa tai lisättävää, laittakaapa viestiä!

Valokuvaamassa kävin marraskuun loppupuolella. Myös muutama vanhempi valokuva löytyi talosta 1960-luvulta – lisäkään ei tekisi haittaa. Kiitos nykyisille omistajille eli Rauhion veljeksille, oli oikein mielenkiintoinen vierailu!

P.S. Kähkösestä on  lohkottu 1890-luvun lopulla torppa, jonka erottaminen palstatilaksi vahvistettiin vuonna 1911. Tila sain nimekseen Suvela ja sitä omisti aina vuoteen 1952 saakka Snellmanin suku.

P.S.2 Kaikki talohistoriikkiartikkelit näet tämän linkin kautta.

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Muistoja Laukan lossista

Laukan lossitupa

Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Laukan lossi.

Pentti Lohela:

Lossituvasta vielä; se oli 50-60-luvulla nuorison kohtauspaikka, jossa pelattiin korttia (tuppea). Silloin ei ollut autoja vaan moottoripyöriä. Oli Jawaa, BSAta, Nortonia, CZää jne. Keväällä pojat kilpailivat pyörillään kuka pääsee ylemmäs ns. Helmin törmää. 50-luvulla Aarne Putaalan poika Kari soitti rammarilla levyjä yläkerrassa. Karista tuli aikoinaan taiteilija ja merimies. Kerrotaan hänen asuneen mm. Italiassa. Karilla oli myös saksanpaimenkoira. Koira veti Karia talvella ahkiolla.

Lahja Holma eli Pippa:

Penttipä muisti hyvin nuo poikien jutut… Herman Paavolan perheeseen on kuulunut vielä ainakin Hugo-niminen poika, joka on kuollut sodassa ja muistelen, että toinenkin poika olisi kuollut sodassa, nimeä en muista. Toivottavasti joku lukee ja korjaa tämän tiedon.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren perukirjoja 1902-11

Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset tai puumerkit, jos ei ole osannut kirjoittaa. Kaikki perukirjat on kirjoitettu suomeksi. Vanhempia, ruotsinkielisiä perukirjoja on ainakin osittain indeksoituna täällä

Ahrenius Aksel Robert, varamaanmittari, k. 2.4.1911 Hakkarila no 25
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952519

Apaja eli Rahko Pekka Juhonpoika, k. 7.3.1909 Inkala-Apaja no 38
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76952153

Cajaner Emma Wilhelmina Juhontytär, k. 19.5.1904 Halkovaara no 47
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76953205
Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 1 Kärnä, 10 Kosunen, 13 Yliväärä, 15 Huovinen, 16 Isomäättä, 18 Rönkkö, 19 Mäkelä, 20 Sieppo, 21 Perttunen, 21 Perttunen - Kangasolli, 25 Hakkarila, 26 Tapio, 28 Kekkola, 29 Yrjänä, 34 Kortila (pappila), 35 Kesti, 36 Kauppi, 37 Ähkynen, 38 Inkala, 38 Inkala - Apaja, 39 Koivikko, 41 Heljä, 45 Jurvakainen, 46 Tyllinoja, 47 Halkovaara, 49 Karppila, 52 Siekkinen, 53 Vauhkola, 55 Vainiokangas, 56 Penninkangas, 57 Ritokangas, 63 Rovala, 68 Pöytäkangas, 7 Karhu, 73 Keskiaho, 75 Isokangas, 76 Paasimaa, 78 Honkarinta, 9 Ylikosunen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – kilpa-ajoreki

Kilpa-ajoreki

Kilpa-ajoreki Lahjoittanut Emmi Hartikka (Hartikka no 3). Emmi oli Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitaja ja oikealta nimeltään Margareta Emilia Hyvönen (s. 1.8.1887 Oulu), puoliso Heino Polvinen. Heino oli Hartikan työmies ja pariskunta peri talon kun lapseton isäntäpari kuoli.

Yhden hengen istuttava kevytrakenteinen kilpareki. Istuin etuosastaan korkeampi. Istuin muotoiltu hajareisin istuttavaksi. Jalaksiin asennettu jarrut, jalaksien kärjissä lenkit aisojen kiinnitykseen.

Istuin ja jalakset puuta. Jalakset raudoitettu. Istuimen runko metallia.

Jalasten pit. 115 cm, lev. 5 cm. Korkeus 88 cm. Istuimen pit. 72 cm, lev. 35 cm. 1

P.S. Monessakohan Laitasaaren talossa oli tällainen kilpa-ajoreki? Muistaako kukaan kotitalossaan olleen? Pippa muistelee jääraveja tässä artikkelissa, samoin Kalevi talviurheilua käsittelevässä jutussa. Laitasaaren Veto järjesti jääriehan useana vuotena – milloinhan mahtoi olla viimeisin hoijakka Seurojentalon kohdalla?

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Jouluisia tarinoita sivustollamme

Tiernapojat 1950-luvun puolivälissä Paljon on jo kertynyt sivustollemme jouluaiheisia artikkeleja!

Pääset lukemaan ne kaikki tämän linkin kautta. Tulostuvasta listasta artikkelien otsikkoja klikkaamalla aukeaa ko. tarina.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 2 kommenttia

Aku pakinoi – Odottamaton joululahja (1948)

G.A. Ala-Kojolan kirjoituskone Perheenisä ei yleensä odota joululahjoja. Hän pelkää sellaisia. Kylmin värein hän ajattelee, minkä iloisen (?) säväyksen hänen rakkaansa ovat tukipylväälleen keksineet – sekä vielä toisilleen. Enemmän kuin hillitysti hän suhtautuu ympäristönsä jouluiloon.

Miksikäkö niin?

Siksipä niin, että hyvin pian perheenisä saa pelottavan tukon laskuja, jotka nekin voivat joutua – juuri joululahjaksi. Niiden mukana on tavallisesti lasku hänenkin lahjastaan, jonka perhe on hänelle hankkinut kaikessa alttiudessaan. Joululahjan saajan ei sovi kuitenkaan olla tyytymätön. Se olisi kiittämätöntä. Täytyy vain olla iloinen, että on tullut oltua sikäli kiltti, että pukkisetä on muistanut…

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Ilmari Kianto Laitasaaressa (1939)

Ilmari Kianto ja Turjanlinna Suomussalmella. Rakennus sijaitsi Kiantajärven Niskaselän pohjoisrannalla vastapäätä Ämmänsaarta.

15 p. joulukuuta 1939 pilkkopimeänä iltana raahasi minut Muhoksen Majatalosta Suvelan suurruhtinas tarjoten kotonaan päivällisen ja kahvin avec? 1 

Oikeastaan ei minusta näinä päivinä ole mihinkään varsinaiseen seuraan, sillä ajatuksissani askartelee joka päivä vain yksi ainoa asia tai kysymys: ovatko ryssät Suomussalmella polttaneet minun komean Turjanlinnani, jonka jätin 7 p. jouluk. kovan taistelun käydessä taloni takametsissä?

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 40 Kähkönen | Avainsanoina , | Jätä kommentti