Ohje ja usein kysyttyä

Muistutamme etenkin uusia lukijoitamme – perehdy sivuston Ohjeeseen ja lue Usein kysytyt kysymykset (klikkaa linkkejä).

Sivustolle ei voi kommentoida anonyyminä – kommentoi koko nimelläsi. Vain asialliset kommentit pääsevät läpi ennakkotarkistuksesta.

Kaikenlainen materiaalien kopioiminen (kuvat, tekstit) on kielletty – huomioi tekijänoikeudet!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Vanhan Kosulan tulipalo vuonna 1933

Tuli hävitti eilen Muhoksella taloja perinpohjin – Kosusen ja Saarelan talot Laitasaaressa kaikkineen poroksi. Kaksi muuta taloa oli mennä saman tien. Oulun vapaapalokunta hälyytettiin avuksi, mutta 2 tuntia liian myöhään.

Kosusen perhettä Ainoa säilynyt kuva Vanhasta Kosulasta, ilmeisesti ajalta 1925-27. Takana vas. kaksi renkipoikaa (nimet eivät ole tiedossa), Väinö Saarela ja Väinö Kosunen (myöh. Kosula). Keskellä vas. Aune Kosunen (myöh. Ervasti), palvelija (nimi ei tiedossa), Alli Kosunen (myöh. Kinnula), Matilda Saarela (o.s. Kangasolli), Esteri Kosunen (myöh. Sutela). Edessä vas. Viljo Kosunen ja Martti Kosunen, joka hukkui 7-vuotiaana Kosuojaan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren esineistöä – Amerikan leninki

Iida Arolan (Parviainen) Amerikan leninki Naisen puku

Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Iida Maria Arola (myöh. Parviainen, s. 1884, Käärmekangas no 66)

Käsin ommeltu naisen puku. Pitkä hame ja pitkähihainen paita, istutetut hihat. Paidan kaulusosa avautuu vasemmalta olkapäältä. Hameen kiinnitys vyötäröllä hakasilla. Vaatteissa tyköistuva leikkaus. Musta koristenauha hihansuissa ja kaula-aukossa.

Hameosa ja paidan päällysosa sinistä villakangasta. Paidan kaulus/rintaosa vaaleanpunaista silkkiä ja pitsiä.

Puku on ollut käytössä Amerikassa.

Muut artikkelit avainsanalla ”Vanhat esineet” löydät tästä (klikkaa linkkiä).

Tallennettu kategorioihin 66 Käärmekangas | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren kirje (1945)

Kaleva-lehti Terveisiä vaan täältäkin päin. Enpä olekaan pitkään aikaan piirustellut täältä riviäkään, mutta eivätpä sitä näy tekevän muutkaan. Eihän tänne kyllä mitään erikoisempaa kuulukaan, ollaan ja elellään muun maailman tyyliin. Työt ja touhuthan ovat samoja. Metsätöiden aika on parhaillaan. Kirveet kilkkavat ja sahat suhisevat kaataen metsän jättiläisiä, jos joukossa lienee ”kääpiöitäkin”. Suurin osa kylämme hevosista on metsätöissä, tai ajajat hevosineen, lienee parempi sanoa. Vedättävät valmista tavaraa teiden varsille, jokitörmille, Rovan pysäkille ja myös halkoja Päivärinteen parantolaan. Kaikilla on kiire, sillä lyheneehän ajokausi päivä päivältä.

Apajan muuntajan luona on parhaillaan ”vierailemassa” kirkolta O. Tillman’in saha. Sillä on työtä aivan riittämiin. Saa nähdä, ehtiikö edes määräaikaan mennessä kaikista suoriutua.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kärrypoluista valtateiksi – teiden vaiheita 1600-luvulta alkaen, osa 1

Paavo Salmi on koonnut Laitasaaren pääteiden historiaa – siis teistä Valtatie 22, Oulu-Kajaani ja Yhdystie 8300, maantie Oulu-Päivärinne-Vaala.

Tientekijät 1930-luvulle saakka ainoa vaunuin ajettava yhtenäinen tie Oulusta Muhokselle ja edelleen Kajaaniin kulki Oulujoen eteläpuolta. Pohjoispuolella oli kyläteitä talosta taloon. Kunnantie Laukasta Sanginjoelle rakennettiin 1800-luvun puolivälissä.

Oulu-Kajaani tien rakentamista pitivät Ruotsin kuninkaat tärkeänä 1500-1600 luvun vaihteesta alkaen. Kuningas Kaarle IX määräsi 1608 rakennettavaksi tien Oulusta Kajaaniin. Tietä tarvittiin kaupankäyntiin, sotajoukkojen kuljetuksiin ja tarvikkeitten kuljetuksiin Kajaanin linnaan. Aluksi tie oli vain polkutie tai ratsutie, talvisin rekitie. 1600-luvun alussa Kuningas Kustaa II Aadolf kulki reitin palatessaaan Liivinmaa-sodasta Tukholmaan. Tuolloin tie on ollut olemassa, sen kunnosta ei kuitenkaan ole tietoa, koska matkat tehtiin enimmäkseen talvella rekiteitä pitkin. Maasto oli paikoin hyvin vaikeakulkuista. 1600-luvulla maaherrat useampaan otteeseen määräsivät rakennettavaksi vaunuin ajettavan tien Oulusta Kajaaniin.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren historiasivusto 2 vuotta

Laitasaaren historiasivusto 2 vuotta Viime viikolla tuli täyteen kaksi vuotta siitä kun Laitasaaren kylähistoriasivusto avattiin kaiken kansan luettavaksi. Sivusto otettiin vastaan hyvin – saimme paljon kiinnostuneita yhteydenottoja, onhan usean suvun juuret kauniissa jokilaaksossamme. Ensimmäinen julkinen artikkeli oli Holapan no 51 talosta kertova – samalla myös paikallislehti Tervareitissä ilmestyi juttu sivustostamme.

Kahdessa vuodessa sivustolle on koottu

  • historiikkeja yli 50 talosta
  • sivuja yhteensä 411 kpl (mm. talosivut ja niiden kuva- ja tarinasivut)
  • artikkeleja 380 kpl (eli etusivun tarinoita – kaikki listattuina aakkosjärjestyksessä täällä – klikkaa linkkiä)
  • valokuvia 1.502 kpl

Tuona aikana sivustolla on

  • käyty yli 116.000 kertaa – viimeisen vuoden aikana yli 5.000 käyntiä kuukaudessa
  • käynyt yli 42.000 eri lukijaa
  • sivukatseluja yli 481.000
  • lukijoista 64% on vieraillut sivustolla aiemminkin, eli meillä on paljon vakilukijoita

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Jätä kommentti

Tuumaustauko on ohi

Pijetäänpäs tuumaustauko! Nyt on palattu eetteriin taas. Tauon aikana sivusto siirrettiin uuden palveluntarjoajan hoteisiin ja osoitekin muuttui – se on nyt Laitasaari.fi
Liikenne vanhasta osoitteesta ohjautuu uuteen osoitteeseen.

Moni varmaan muistaa lukuisat jumitukset ja kaatumiset vanhalla serverillä. Jopa kaksi levyrikkoakin sattui – molemmilla kerroilla hävisi aineistoa joka jouduttiin tallentamaan käsipelillä uudestaan. Siinä oli vitsit vähissä ja jopa yöunet katkolla.

Ammattitaitoa ja sinnikkyyttä vaativasta siirtourakasta lausumme lämpimät kiitokset Pesolan Pekalle, joka tuli tekniikka-avuksemme viime vuoden lopulla. Ilman Pekan apua emme olisi tästä tehtävästä suoriutuneet!

Kiitos Pekka!

Tallennettu kategorioihin yleistä | 4 kommenttia

Minun rannoillani

Salli Lund

Olen metsälampi.
Pintani on musta
pohjamujuun asti jäätynyt.

Lumi, jään sisar, vielä viipyy
ja se on hyvä. Kuulen, elän.
Enkä odottele enää mitään.
Hyvä on näin.

Sitä lintuakaan en enää odottaisi,
joka ohikiitäen ennen
kätkeytyneen metsälammen
muisti. Se löysi toisen tien.
Paremman, jota siivellinen suosii.

Näin on hyvä!
Kuun valo viivähtää.
Tähti katsoo.
Tuijotamme vastaan
minä ja yksinäisyys.

Olemme onnellisia
hiljaisessa yössä
pohjiamme myöten
toisen minäni, yksinäisyyden
kanssa. Me tiedämme,
ja sukupolvemme tietää tarkoin
mitä rauha rannoillamme
merkitsee:

on hiljaisuus
niin pyhä ettei kuvata millä.
Metsä jymyä vailla.

Minun rannoillani -
metsälammen -
kättä miehet mielevinä
toinen toisillensa ojentavat.

Puhuvat.
Paremmasta pajattavat,
että vielä viihtyisämmin
onnistuisi elää.

- Salli Lund, 1973

Tallennettu kategorioihin 60 Ontero | Avainsanoina | Jätä kommentti

Kaivosonnettomuus vei Kosusen veljekset

Jussi (Johan Hjalmar) Kosunen Ikävän onnettomuuden uhriksi joutuivat kansalaisemme veljekset Johan ja Jakob Kosunen tammik. 26 päivää vasten yöllä työskennellessään Championin kaivannolla, alimmalla tasanteilla. Veljekset olivat noin klo 12 tienoilla yöllä reikiä lataamassa, kun käsillä olevat dynamiitti puikot jonkun tuntemattoman syyn takija räjähtivät tappaen paikalle Johan Kosusen; Jakob Kosunen tavattiin vielä hengissä onnettomuuspaikalla, vaan kuoli hänkin ennekun oli saatu maanpinnalle nostetuksi. Mitään seikkaperäisempia tietoja ei ole saatu tapahtumasta.

Nämä näin surullisen lopun saaneet veljekset olivat kotoisin Muhokselta, ijältään: Johan Kosunen noin 26 vuoden ja ollut tässä 6 vuoden vaiheilla ja Jakob Kosunen noin 24 vuoden. Lukuisa joukko sukulaisia ja ystäviä jäivät heitä surulla kaipaamaan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen | Avainsanoina | 1 kommentti

Kuvanveistäjä Martti Tarvainen

Martti Kustaa Juhonpoika Tarvainen (6. elokuuta 1897 Pieksämäki – 2. marraskuuta 1985 Oulu) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari.

Taiteilija Martti Tarvainen Tarvainen opiskeli vuosina 1915–17 Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja vuosina 1924–25 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

Martti Tarvaisen perhe eli vanhemmat ja sisarukset muuttivat Laitasaareen Pieksämäeltä 1900-luvun alussa. Asuivat Kopsassa no 42 sekä Martti itse myöhemmin avioiduttuaan isänsä aikoinaan hankkimassa Hämälän no 4 talossa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 4 Hämälä, 42 Kopsa | Avainsanoina | Jätä kommentti